Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Kunta-Helmi -erityisavustushaku kuntien luontokohteiden kunnostustöihin aukeaa taas tänä syksynä. Lisäksi avataan erityisesti järjestöille ja yhdistyksille suunnattu Järjestö-Helmi -avustus. Avustushakua hallinnoi Uudenmaan ELY-keskus ja sen avautumisesta ilmoitetaan tarkemmin syksyllä (ympäristöministeriön uutinen). Kuntia ja yhdistyksiä kannustetaan muodostamaan hankekumppanuuksia ja ulottamaan kunnostuksia useisiin eri Helmi-elinympäristöohjelman teemoihin, joita ovat soiden suojelu ja ennallistaminen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen, perinnebiotooppien hoito, metsäisten elinympäristöjen hoito ja pienvesien ja rantaluonnon kunnostus. Viime avustushaussa rahoitusta saaneissa kuntien Helmi-hankkeissa on päästy jo käytännön töihin. Varsinais-Suomen Helmikunnat-yhteishankkeessa kunnostetaan 35 erilaista luontokohdetta usean kunnan alueella.

Salossa laidunnetaan ja niitetään perinnebiotooppeja

Halikonjoen Kirkonniitylle rakennettiin toukokuussa aitaus, jossa laiduntavat kesän ajan halikkolaisen Mikkolan lammastilan lampaat. Lampaat ovat jo aiempina vuosina laiduntaneet Halikon museosillan vieressä Salon seurakunnan mailla, mutta nyt aluetta laajennettiin myös kaupungin maille ulottumaan lähes 10 hehtaarin alueelle jokirannassa kulkevan luontopolun varrelle. Lampaat valikoituvat laiduntajiksi, koska ne soveltuvat hyvin jyrkän ranta-alueen maisemanhoitajiksi ja torjuvat samalla alueelta haitallisten vieraslajien jättipalsamin, komealupiinin ja kurtturuusun leviämistä. Alue on jaettu neljään laidunlohkoon, joita on vaihdeltu kesän aikana. Laidunurakka aloitettiin jo keväällä, kun aidattavalta alueelta siivottiin sinne päätynyttä jätettä – muun muassa metallia ja muovia. Lisäksi raivattiin puustoa ja kurtturuusukasvustoa. Halikonjoen rannassa kulkevalle luontopolulle on edelleen pääsy, kunhan pitää koirat laitumen ulkopuolella, muistaa olla häiritsemättä lampaita ja roskaamatta.

Kirkonniityn lisäksi myös muilla Salon kaupungin kohteilla raivattiin talven ja kevään aikana varjostavaa puustoa ja kesällä niitettiin. Kylälapsenpuiston mäkikauraketo oli kesän ensimmäisiä niittokohteita. Kylänlapsenpuiston laella on runsaasti edustavaa lajistoa kuten ketoneilikkaa, kangasajuruohoa, mäkitervakkoa ja pölkkyruohoa. Lajien säilymistä ylläpidetään poistamalla varjostavaa puustoa ja köyhdyttämällä maaperää kevätharavoinnilla ja kesällä tehtävillä niitoilla. Myös alueen lajistossa tapahtuneita muutoksia seurataan Suomen ympäristökeskuksen PEBIHOITO-hankkeessa, joten kesän ajan kedolla on ollut hyönteispyydyksiä ja tutkijat ovat kartoittaneet perhos- ja kasvilajeja.

jokiranta laidun aita

Kaarinassa selvitetään kosteikon kalastoa ja sen vaikutusta linnustoon

Järvelän kosteikko rakennettiin reilu 10 vuotta sitten ja siitä on muodostunut yksi tärkeimmistä sisämaan lintukosteikoista Varsinais-Suomessa. Koko kosteikon olemassaoloajan on seurattu alueen linnustoa. Viime vuosina on huomattu, että erityisesti kahlaajien määrät ovat laskeneet merkittävästi. Linnustoselvityksen hoitoehdotusten mukaisesti osmankäämikasvillisuutta jyrsitään ja silputaan loppukesästä lintujen pesintäkauden jälkeen kosteikon umpeenkasvun ehkäisemiseksi ja kahlaajien ja rantalintujen elinolosuhteiden parantamiseksi. Vuoden 2020 linnustoseurannan mukaan vaarantuneen lajin, mustakurkku-uikun, pesintä vaikutti epäonnistuneen. Tähän voi olla syynä kalasto ja erityisesti särkikalat, joiden kanssa mustakurkku-uikku kilpailee ravinnosta. Siksi Järvelän kalastoa selvitettiin heinäkuun alussa. Selvityksen perusteella tehdään tarvittaessa hoitokalastuksia syksyllä 2021 tai vuoden 2022 puolella. Myös muita syitä lintukantojen taantumiseen selvitetään hankkeen aikana.

Perinnebiotooppeja ylläpidetään niittämällä

Uudessakaupungissa kunnostukset tehtiin keväällä ja seuraavaksi ketoalue niitetään elokuussa. Raisiossa, Naantalissa, Turussa ja Paimiossa on kesän aikana inventoitu luontoarvoja ja suunniteltu tulevia kunnostuksia. Inventoinneissa saadaan tietoa niittyjen ja ketojen nykyisestä kasvillisuudesta sekä laajuudesta. Tiedot on tärkeä dokumentoida sekä siirtää paikkatietoaineistoon, jotta ne ovat helposti kaupungin hyödynnettävissä jatkossakin.

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369