Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 hyväksyttiin syyskuussa 2017. Suunnitelmaa laadittaessa on järjestetty kuulemisia ja työpajoja sekä lausuntokierros.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Kohti ilmastoviisasta arkea linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Tavoitteena on 39 % päästövähennys vuodelle 2030 verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suunnitelma kytkeytyy valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiaan ja sen avulla pannaan toimeen hallitusohjelman ilmastopolitiikan tavoitteet.

Ympäristöministeriön mukaan valmisteltu suunnitelma on merkittävä askel kohti hiilineutraaliutta. Ilmastolaissa määritellyn pitkän aikavälin tavoitteen mukaan päästöjä tulisi vähentää vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Kuntien päätökset merkittäviä myös päästöjen kannalta

Kunnissa tehdään merkittäviä päästöihin vaikuttavia päätöksiä, jotka liittyvät esimerkiksi energiantuotantoon ja -käyttöön, liikennesuunnitteluun ja maankäyttöön sekä hankintoihin. Kuntien toimet kohdistuvat sekä päästökauppa- että taakanjakosektorin päästöihin.

Ilmastosuunnitelmassa julkinen sektori haastetaan toimimaan esimerkillisesti muun muassa siirtymällä pois öljystä rakennusten erillislämmityksessä vuoteen 2025 mennessä. Julkiset hankinnat nähdään varteenotettavana mahdollisuutena edistää tavoitteita käytännön toimissa – kunta voi esimerkiksi asettaa vähäpäästöisyysvaatimuksia työkoneiden hankintojen yhteydessä.

Liikenteen osalta kuntien tulee parantaa liikennejärjestelmien energiatehokkuutta ja kehittää alueidenkäyttöä. Tavoitteena on, että kaupunkien liikennesuunnittelussa priorisoitaisiin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevia hankkeita.

Varsinais-Suomen kunnat suunnannäyttäjinä

Varsinais-Suomen kunnat ovat aktiivisia ilmastotyössä. Yli puolet kunnista on mukana Kuntaliiton ilmastokampanjassa ja viisi kuntaa on liittynyt hiilineutraaliutta tavoittelevien Hinku-kuntien verkostoon. Siinä kunta sitoutuu tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Turun kaupunki on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä.

Esimerkkejä alueella toteutuista toimenpiteistä, jotka vähentävät päästöjä kunnissa:

  • Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä hyödyntämällä jätevesipuhdistamon hukkalämpöä
  • Kuntien aluelämpölaitoksia on siirtynyt käyttämään öljyn sijasta haketta tai pellettejä
  • Lämpöpumppujen käyttö on yleistynyt kuntien kiinteistöissä ja valaistusta on uusittu ledipohjaiseksi
  • Turussa ja Loimaalla kuntalaisilla on mahdollisuus vuokrata oma aurinkosähköpaneeli
  • Kunnissa on toteutettu aurinkoenergian yhteishankintoja
  • Joukkoliikenteessä Turun seudun Föli-yhteistyö on lisännyt ympäristökuntien asiakasmäärää ja helpottaa liikkumista yhdellä lippujärjestelmällä
  • On perustettu useita sähköautojen latauspisteitä, Turkuun myös kaasutankkausasema
  • Varsinais-Suomessa on kehitetty särkipihvituote, jota tarjotaan lounasruokaloissa ja kouluissa

Kuntia halutaan tukea ja vuorovaikutusta lisätä

Ilmastosuunnitelmassa tuodaan selvästi esiin, että kuntien harjoittamaa ilmastopolitiikkaa halutaan mahdollisuuksien mukaan tukea ja vahvistaa. Siinä myös todetaan tarve tiivistää kuntien ja valtion vuorovaikutusta ilmastopolitiikassa.

Valonia toimii maakunnallisena asiantuntijana ilmasto-, energia- ja kiertotalousteemoissa. Yhtenä tavoitteena on täydentää kunnan asiantuntemusta ja tuoda lisäresursseja toimintaan. Näemme tärkeäksi, että toimintaa voidaan tehdä pitkäjänteisesti ja käytännön työ etenee kunnissa laaja-alaisesti sektorirajat ylittäen.

Kuntalaisille keinoja päästöjen puolittamiseen

Kuntien toivotaan näkevän myös kuntalaisten roolia uudesta näkökulmasta aktiivisena toimijana ja energiantuottajana. Ilmastosuunnitelmassa kannustetaan kansalaisia vähentämään omaa hiilijalanjälkeään keskimäärin 50 % vuoteen 2030 mennessä.

On tärkeää, että kunta ei omilla toimillaan ja määräyksillään hidasta tai estä kuntalaisten aktiivisuutta ja osallistumista vaan pyrkii poistamaan turhaa normiohjausta. Esimerkiksi aurinkoenergiaa kohtaan kiinnostusta on enenevissä määrin, mutta kuntien käytännöt muun muassa kaavoituksen suhteen vaihtelevat ja voivat jopa aiheuttaa lisäkustannuksia paneelihankintoihin.

Kuntalaisen keinot vaikuttaa ovat lukuisat, päästöjä voi kukin vähentää omalta osaltaan kulutusvalinnoilla ja käyttäytymistapojen muutoksilla. Liikenteessä ja talojen lämmityksessä voi pyrkiä pois öljypohjaisista polttoaineista ja sähkön voi ostaa uusiutuvalla energialla tuotettuna. Kestävillä ruokavalinnoilla ja lihan käyttöä vähentämällä kuluttaja pienentää myös maatalouden päästöjä. Puut voi opetella polttamaan puhtaasti, jolloin huolimattomasta pienpoltosta muodostuva mustaa hiiltä ei vapaudu ilmakehään voimistamaan arktisen alueen lämpenemistä.

Lisätiedot

Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)

Ympäristöministeriön tiedote: Kohti ilmastoviisasta arkea suunnitelma

 

Liisa Harjula

energia-asiantuntija
liisa.harjula@valonia.fi
040 1820 412