Ravinteiden hajakuormituksen ja etenkin leville käyttökelpoisen, liukoisen fosforin kuormituksen vähentäminen maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta on vesiensuojelun yksi suurimpia haasteita. Vuosikymmeniä kestänyt vesiensuojelutyö on saanut aikaan asennemuutoksen ja kuormituslähteistä ollaan tietoisempia, mutta muutokset luonnossa tapahtuvat hitaasti. Lisäksi muuttuva ilmasto tuo omat hankaluutensa toimenpiteiden vaikutuksiin: leutojen talvien ennakoivaan yleistyvän ja suurinosa vesistöihin päätyvästä ravinnekuormituksesta tulee juuri talvella kasvukauden ulkopuolella, kun kasvillisuus ei pysty pidättämään liikkeelle lähteneitä ravinteita. Vesiensuojelussa tulisikin keskittyä tehokkaiden toimenpiteiden kohdentamiseen oikeille alueille niin, että myös muuttuvan ilmaston olosuhteet otetaan huomioon.

Maatalouden vesiensuojelun hankeajankohtaisia

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen järjestämässä Parannusta peltomaan kasvukuntoon – vesistökin hyötyy -seminaarissa paneuduttiin eri toimenpiteisiin maatalouden kuormituksen vähentämiseksi sekä niiden kohdentamiseen. Maaperätutkija Janne Heikkinen Keski-Uudellamaalla toimivasta VILKKU-hankkeesta kertoi maaperän rakenteen vaikutuksesta pellon kasvukuntoon ja ravinteiden pidättymiseen peltoon. Hän totesi, että pellon vuotuinen kiintoainekuormitus saattaa huuhtoutua muutaman päivän rankkasateiden aikana. Peltomaan hyvä mururakennekaan ei aina välttämättä auta, kun vettä tulee paljon ja voimakkaasti. Silloin ravinnekuormituksen vähentämisessä auttavat pellon ulkopuoliset toimenpiteet.

Hyvästä mururakenteesta tai kasvipeitteisyydestä on kuitenkin apua, jos esimerkiksi viereisen ojan vesi nousee pellolle. Kun vettä tulee kerralla paljon, valuma-alueen veden pidätyskyky tulisi olla valmiina vastaanottamaan kuormitusta ja sopivissa paikoissa laskeuttamaan kiintoainekuormitus uoman pohjaan esimerkiksi kosteikoissa. Pohjapadoilla taas hidastetaan veden virtaamaa ja tulvatasanteilla tasanteiden kasvillisuus sitoo tulvavesien kiintoainesta. Näillä luonnonmukaisilla kuivatusmenetelmillä edistetään myös luonnon monimuotoisuutta.

Tilaisuudessa käytiin läpi muutama käytännön esimerkki siitä, kuinka peltomaan kasvukuntoa voidaan parantaa ja siten vähentää ravinnekuormitusta. Viljelijä Olli-Pekka Ruponen Toivon Tilalta Halikosta kertoi, miten syyskylvöisillä kasveilla on tilalla parannettu peltomaan rakennetta ja saatu vesitaloutta kuntoon. Syyskasvien viljely vaatii tilalta joustavuutta ja toiminnan suunnittelua enemmän kuin kevätviljaa viljeleviltä tiloilta. Muuttuvassa ilmastossa on kuitenkin pyrittävä minimoimaan riskit laajentamalla kasvivalikoimaa ja eriaikaistamalla niiden tuotantoa.

SAVE-hankkeen projektikoordinaattori Eliisa Punttila kertoi Savijoen valuma-alueella Liedossa ja Paimiossa toimivan peltojen kipsikäsittelyhankkeen kokemuksista fosfori- ja kiintoainekuormituksen vähentämisessä. Kipsikäsittely on yksi potentiaalisimmista toimenpiteistä, jolla fosforin kuormitusta voitaisiin tehokkaasti vähentää Saaristomeren valuma-alueella. Soildfood Oy:n Hermanni Lallukka kertoi eloperäisen aineksen merkityksestä maan viljavuudelle ja vesi- ja ravinnetalouden hallintaan sekä erilaisista maanparannusaineista.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen KOTOMA-hankkeella pyritään edistämään käytännönläheisempää vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamista. Hankkeessa on luotu RUSLE2015-eroosiomallinnuksen pohjalta eroosioherkkyyskartat kasvulohkoille. Karttoja jalostetaan niin, että eri vesiensuojelutoimenpiteille (esimerkiksi kipsin levitys, lannan levitys, suojavyöhyke, säätösalaojitus) laaditaan kartat lohkoista, joille toimenpide voisi pellon ominaisuuksien perusteella soveltua.

Eroosioherkkyysanalyysi on nähtävillä myös netissä.

Valonia edistää kokonaisvaltaista vesiensuojelua Varsinais-Suomessa

Myös Valonia pyrkii toiminnassaan edistämään hyvien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa alueellamme. Keräämme tietoa eri vesiensuojelutoimenpiteiden ajankohtaisista tutkimustuloksista ja välitämme sitä eteenpäin muun muassa vesiensuojelutapahtumissa. Tarjoamme rahoittajakunnille palveluita ja neuvomme Varsinais-Suomen alueen vesistöjen parissa toimivia yhdistyksiä käytännön työssä ja suojelutoimien hankkeistamisessa. Suunnittelemme ja toteutamme erilaisia vesiensuojeluhankkeita paikallisista tarpeista lähtien. Tilaustöiden kautta pystymme myös välittämään tietoa erilaisista vesiensuojelutoimenpiteistä ja kannustamaan niiden toteuttamiseen.

Lisätiedot

8.1.2018 Salossa järjestetyn Parannusta peltomaan kasvukuntoon – vesistökin hyötyy –seminaarin materiaalit

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369