Turun kaupungin aloitteesta Liedon Kitussuolla on tehty suon ennallistamistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on ojitetun suoalueen vesitalouden palauttaminen lähemmäs luonnontilaa sekä suoluonnon monimuotoisuuden lisääminen. Suolta poistettiin ojituksen jälkeen syntynyttä puustoa sekä tukittiin kaivettuja ojia.  Ojitettuja soita ennallistamalla edistetään vesistöjen valuma-alueilla kestävää vesienhallintaa, mikä puolestaan tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luontokadon pysäyttämistä. Suon ennallistaminen lisää alueen vedenpidätyskykyä, mikä puolestaan tasaa virtaamia eli vähentää tulva- ja kuivuusriskejä. Työn suunnittelivat ja toteuttivat Valonia ja maa-alueen omistava Turun kaupunki.

Kunnat omistavat metsä- ja suoalueita, joilla voitaisiin harkita tehtäväksi kestävää vesienhallintaa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja hiilen sidontaa parantavia kunnostuksia. Kunnat voivat toteuttaa konkreettisilla kunnostuksilla ilmasto-, ympäristö- ja monimuotoisuusohjelmiaan. Toimet voidaan hyvällä suunnittelulla tehdä varsin kustannustehokkaasti. Kuntien tekemistä kunnostuksista kannattaa viestiä aktiivisesti. Onnistuneesti tehdyt kunnostukset toimivat esimerkkinä muille toimijoille.

Vettä palautetaan suolle – ennallistamisella toteutetaan tulva- ja kuivuusriskien hallintaa

Kitussuo oli 1940-luvun lopulla luonnontilaisena keskusosiltaan puutonta nevaa ja reunaosiltaan harva– ja pienipuustoista rämettä ja/tai korpea. Tilanteen voi havaita Kitussuosta vuonna 1949 otetusta hyvälaatuisesta mustavalkoisesta ilmakuvasta. Vedet laskevat suolta peltoalueen läpi Annastenojaan ja edelleen Paattistenjokeen. 

Kitussuo ojitettiin ilmeisesti ensimmäisen kerran vasta 1990-luvulla ja kunnostusojitettiin 2010-luvun alkupuoliskolla. Kitussuo on ohutturpeinen suo, jonka noin 30–40 cm vahvuisen turvekerroksen alla on pääasiassa savea. Ojituksen jälkeen 1990-luvulla suolle on kasvanut melko tiheä koivikko ja kunnostusojituksen jälkeen kuuset ovat saaneet yhä vahvemman jalansijan. Puusto on vielä metsätaloudellisesti melko vaatimatonta, mutta suon vesitalouden palauttamisen kannalta on tärkeää poistaa puustoa haihdunnan vähentämiseksi ja suon avoimuuden lisäämiseksi. Puita tullaan poistamaan Turun kaupungin toimesta erikseen tehtävän hakkuusuunnitelman mukaan. 

Kohteen kunnostus on lähtenyt Turun kaupungin ehdotuksesta, kun hankkeeseen etsittiin kunnostuskohteita kaupungin omistamilta alueilta. Turku myös rahoittaa Valonian hanketta, jossa toteutetaan Turun kaupungin strategiaa hiilineutraaliuden ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Hanketta rahoittavat myös maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Lisätietoa

Turun sanomien uutisjuttu aiheesta

Valuma-aluesuunnittelu ja puunkäyttö maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa -hanke (Valonia.fi) 

Kaupunkistrategia Turku 2030-luvulla  

Jarkko Leka

vesi- ja luontoasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Jussi Aaltonen

Jussi työskenteli Valoniassa vesistöasiantuntijana helmikuuhun 2024 saakka.

Omar Badawieh

projektityöntekijä
omar.badawieh@valonia.fi
040 680 4467

Aurinkoinen harvapuustoinen maisema.
Henkilö, jolla lyllään huomioliivi Valonian logolla selin kameraan päin, taustalla nuorta puustoa.