Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uusimman raportin julkistus on herättänyt vilkasta keskustelua myös Varsinais-Suomessa. Raportin ja asiantuntijoiden viesti on selkeä: nyt tarvitaan nopeita päästövähennyksiä ja toimia on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa ripeästi ja kauaskantoisesti. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen. Vaikka maakunnassa on asetettu päästövähennystavoitteita ja ryhdytty käytännön toimiin, raportin viesti on selvä: ilmastotoimia pitää nyt tehdä enemmän, nopeammin ja laajemmin.
Varsinais-Suomen päästöt ovat vähentyneet vuosien 2007 ja 2015 välillä noin neljänneksen. Suomen ympäristökeskuksen skenaarioiden mukaan edes keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tai HINKU-verkoston toimet eivät riitä hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Siksi Varsinais-Suomessakin kaivataan rohkeita avauksia ja kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Valonia voi olla apuna tavoitteiden määrittelyssä ja niiden toimeenpanon suunnittelussa. Vinkkejä ilmastotyön toteutukseen voi etsiä mutta myös jakaa hiljakkoin avatussa energialoikka.fi -palvelussa.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja tieliikenne ovat maakunnan merkittävimmät päästöjen aiheuttajat. Kunnat voivat vaikuttaa hallinnassaan olevien kiinteistöjen lämmitysratkaisuihin ja hankkia uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Varsinais-Suomessa toistaiseksi vain muutama kunta on tähän vaihtoehtoon tarttunut. Liikenteen päästöjen vähentämiseen vaaditaan puolestaan usean kunnan yhteistyötä. Liikkumisen kokonaisuutta kehitetäänkin eri organisaatioiden välisenä liikennejärjestelmätyönä.
Kunnille tietoa päätöksentekoon
Kunnissa ollaan pääsääntöisesti tietoisia ilmastonmuutoksen haasteista ja vaikutuksista. Tietoa kaivataan kuitenkin lisää päätöksenteon pohjaksi. Esimerkiksi kunnan hankintoja valmisteltaessa tulisi entistä enemmän selvittää tulevien hankintojen hiilijalanjälkiä ja pohtia kiertotalouden mahdollisuuksia. Hankintojen elinkaarivertailuissa hiilijalanjälki on yksi mahdollinen vertailukriteeri.
Sitran teettämän Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet -selvityksen mukaan Suomalaisten kuntien ilmastotavoitteiden kunnianhimo on noussut viime vuosina. Yli neljännes suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Suurilla kunnilla tavoitteiden mukaiset päästövähennykset vaativat suuria investointeja muun muassa lämmitykseen ja liikenteeseen, mutta pienemmillä kunnilla on haasteita ilmastotyön organisoimisen resursoinnissa.
Ilmastotoimenpiteiden tarvittava resursointi vaatii kuntapäättäjien ja -johdon sitoutumisen ja kunnianhimoiset tavoitteet. Kunnilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa alueellaan syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin. Merkittäviä ovat esimerkiksi kaavoitus ja maapolitiikka, julkiset hankinnat sekä julkisen liikenteen kehitys- ja rakentamishankkeet.
Valonia on koonnut kiertotalouden tietopaketin kuntien luottamushenkilöiden koulutukseen, johon kunnat voivat kutsua valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä. Muutaman tunnin kestävässä teemaillassa syvennytään siihen, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa varsinaissuomalaisen kunnan päätöksenteossa ja miten luottamustoimessa voi edistää kiertotalousratkaisuja. Aihekokonaisuuksia ovat uusiutuva energia, kiertotalous ja kuntien hankinnat, tulevaisuuden liikkuminen kunnissa sekä kiertotalous kasvatuksessa ja asukkaiden arjessa. Kuntatilaisuuksia on sovittu pidettäväksi loppuvuoden aikana.
Mitä minä voin tehdä?
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO2e/hlö/vuosi. Arjessa eniten omiin päästöihin vaikuttavat valinnat, joita tehdään asumisen, liikkumisen ja ruoan suhteen. Muuta lämmitysmuoto uusiutuvaan energiaan, vaihda sähkösopimus vihreään sähköön ja vähennä asuinneliöitä. Luovu lentämisestä ja suosi junaa ja muuta joukkoliikennettä. Pyöräile ja kävele aina kun voit. Muuta ruokavaliosi kasvispainotteiseksi ja vähennä lihankäyttöä. Vältä hukkaruokaa.
Omaa hiilijalanjälkeäsi voit selvittää tekemällä Sitran Elämäntapatestin.
