Kesällä ja alkusyksyn aikana kartoitettiin Kemiönsaaren virtavesien kunnostustarpeita. Valikoiduissa puroissa on tehty syyskuun aikana sähkökoekalastuksia, joilla selvitettiin virtavesien kalastoa ja kalatiheyksiä. Sähkökoekalastus on luvanvarainen tutkimusmenetelmä, joka soveltuu erityisesti virtaavien vesien kalaston tutkimiseen. Kalat toipuvat koekalastuksista ja ne vapautetaan mittausten jälkeen takaisin vesistöön.
Kemiönsaaressa on oma meritaimenjoki – Sunnanå
Jo kesällä tehdyissä kartoituksissa huomattiin, että Sunnanån pienet koskialueet voisivat olla potentiaalisia vaelluskalojen lisääntymisalueita. Koekalastuksessa Sunnanån koskialueelta löytyikin runsaasti taimenen poikasia. Kemiönsaaren länsilaidalla sijaitseva Sunnanå on pieni joki, jonka valuma-alue on hyvin maatalousvaltainen. Joki kerää vetensä muun muassa Björkboda träsket -järvestä ja alueen pieniltä soilta. Jokeen purkautuu myös pohjavettä pieniä ojia ja noroja pitkin. Vesilain määritelmän mukaan Sunnanå on puro, sillä sen valuma-alue on kooltaan alle 100 neliökilometriä. Sunnanå laskee Sunnanåvikeniin Dragsfjärdenin pohjoispuolelle. Muista Kemiönsaaren virtavesistä ei ole toistaiseksi löytynyt taimenta.
Taimenen esiintyminen Sunannåssa ei ole ennestään tunnettu asia, joten kaloista otettiin myös DNA-näytteet. DNA-määritysten avulla voidaan arvioida kalojen alkuperää suhteessa muihin tunnettuihin taimenkantoihin, niiden sukulaisuussuhteita ja taimenkannan elinvoimaisuutta. DNA-analyysin tulokset ovat odotettavissa tulevan talven aikana.
Merialueelle ja Saaristomeren jokiin on istutettu taimenia, joten Sunnanån taimenet saattavat olla istutettujen kalojen jälkeläisiä tai toisaalta myös alkuperäinen tai perimältään sekoittunut kanta. Merivaelteinen taimen ja taimenen sisävesikannat 67°00 N leveyspiirin eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia, joten joka tapauksessa Sunnanån taimenkannan löytyminen on tärkeä asia. Kalastajien on syytä muistaa, että rasvaevällinen taimen on meressä ja mereen laskevassa joessa kokonaan rauhoitettu.
Kemiönsaaren ja Särkisalon kalatalousalue on yksi hankkeen rahoittajista. Kalatalousalueen toiminnanjohtaja Kaj Mattsson on koekalastusten tuloksista erityisen hyvillään:
Taimenkannan löytyminen Kemiönsaaresta herättää toivon paremmasta tulevaisuudesta ja tästä alkaa tärkeä työ kalakannan turvaamiseksi ja vahvistamiseksi.
Taimen vesiensuojelun ja vesistökunnostusten käynnistäjänä?
Taimenkannan löytyminen voi parhaillaan olla hieno askel kohti vesistön kunnostustoimia. Taimen on eräänlainen sateenvarjolaji: taimenen elinympäristöjen kunnostuksesta hyötyvät myös monet muut virtavesilajit – kun kunnostukset on huolella suunnitteltu ja toteutettu. Seuraavat askeleet ovatkin joen tarkempien kunnostustarpeiden arviointi ja kunnostussuunnittelu. Myös taimenkannasta tarvitaan lisää tietoa. Mahdollisia jatkotoimia suunnitellaan ja sovitaan yhdessä alueen maa- ja vesialueen omistajien kanssa.
Yhteistyöllä enemmän aikaan: katse rannikkovesissä
Kemiönsaaren purokartoituksia ja koekalastuksia on tehty yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen Vesistötalkkari-hankkeen kanssa. Vesistötalkkari Mikko Koho on ollut Valonian kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa Kemiönsaaren ja muidenkin rannikkovesien kartoituksia. Osa kartoituksilla löydetyistä potentiaalisista kunnostuskohteista voi edetä toteutukseen Vesistötalkkari-hankkeen avustuksella. Vesistötalkkarille voi myös ehdottaa kohteita, joihon olisi mahdollista toteuttaa erilaisia vesisistökunnostuksia, kuten kosteikkoja, virtavesikunnostuksia tai kunnostusta kaipaavia merenlahtia.
Kemiönsaaren virtavesien kartoitukset ovat osa Valonian Saaristomeren rannikon pienvedet -hanketta. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, EKOenergia, Saaristomeren suojelurahasto, Kemiönsaaren-Särkisalon kalatalousalue ja Kustavi-Uudenkaupungin kalatalousalue.
Havsöringsyngel har hittats i Sunnanån på Kimitoön (Fiskarposten 7/2021)
Mikko Koho
Vesistötalkkari-hanke, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry
Puh. 0400 169 602, mikko.koho@lsvsy.fi
