Loka-marraskuun aikana on havaittu useassa purossa Saaristomereltä vaeltaneita taimenia. Taimenia on havaittu kohteilla, joissa on tehty purokunnostuksia lähivuosien aikana. Seurattuja puroja ovat esimerkiksi Paimion Karhunoja ja kaupunkipuro Kuninkoja Turussa, joista molemmista on havaittu useita suuria meritaimenia. Taimen lisääntyy syksyisin virtavesien sorapohjilla. Merivaelteinen taimen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.

Kalatalouden ympäristöohjelma -hankkeessa on vuosina 2020–2022 kerätty tietoa Saaristomeren virtavesien taimenkantojen tilasta koekalastuksilla ja kokoamalla aiemmin kerättyä tietoa. Tulosten mukaan taimen on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kadonnut kokonaan useasta purosta ja vuosien 2000–2021 koekalastuksissa havaitut taimenen poikastiheydet ovat merkittävästi pienempiä kuin 1990-luvun koekalastuksissa. Useiden alueen taimenkantojen tila on hyvin heikko, ja taimen on edelleen vaarassa hävitä useista vesistöistä. Tänä syksynä tehdyt taimenhavainnot ja viime vuosien koekalastusten tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia. Useammassa purossa taimentiheydet ovat olleet nousussa, osittain virtavesikunnostusten ansiosta. Positiiviset havainnot virtavesikunnostusten tuloksista antavat uskoa myös laajemmin Saaristomeren vesiensuojelutyöhön.

Heikentyneiden elinympäristöjen kunnostaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä

Alueen virtavesissä on tehty erilaisia elinympäristökunnostuksia, kuten koski- ja virtapaikkojen ennallistamista kiviä palauttamalla ja lisäämällä soraa vaelluskalojen kutualueiksi. Olennaisia kunnostustoimia ovat olleet myös vaellusesteiden poistaminen ja kalateiden rakentaminen.

Esimerkiksi Turun Kuninkojalla ensimmäisiä elinympäristökunnostuksia toteutettiin vuonna 2014. Kunnostuksia on toteutettu monena vuonna eri hankkeiden toimesta. Viimeisimmät kunnostukset toteutettiin tänä syksynä osana Turun kaupungin Helmi-hanketta. Tänä syksynä Kuninkojasta havaittiin ensimmäistä kertaa useita Saaristomerestä vaeltaneita taimenia. Meritaimenet ovat hakeutuneet lisääntymään erityisesti alueille, joissa on toteutettu elinympäristökunnostuksia. Taimenten nousu keskelle kaupunkia on herättänyt paljon kiinnostusta ihmisten keskuudessa ja asiasta on myös uutisoitu Turun sanomissa.

Paimion Karhunojalla ensimmäisiä elinympäristökunnostuksia toteutettiin jo vuonna 2007. Sittemmin Karhunojan tilaa on parannettu useaan otteeseen eri kohteissa. Viimeisimmät elinympäristökunnostukset on toteutettu tänä vuonna osana Valonian koordinoimia Kunta-Helmi– ja Puujalka-hankkeita. Kalastoa on seurattu sähkökoekalastusten avulla 1990-luvulta lähtien. Seurantojen perusteella Karhunojan luonnonvarainen taimenkanta taantui huomattavasti 1990-luvulta alkaen, ja 2020-luvulla puron taimenkanta vaikutti jo kokonaan hävinneeltä. Vuonna 2020 toteutetut laajat elinympäristökunnostukset kohdistettiin taimenen näkökulmasta puron parhaille osuuksille. Vuosina 2021–22 alueella on havaittu merestä vaeltaneita meritaimenia ja paikallisia taimenyksilöitä. Vuonna 2021 alueelta laskettiin 16 ja vuonna 2022 yli 20 taimenen kutupesää. Kutupesä on kalojen sorapohjaan kaivama kuoppa, johon naarastaimen laskee mädin kehittymään. Elinympäristökunnostukset näyttävät vahvistaneen Karhunojan taimenkantaa. Todennäköistä on, että Karhunojan taimenkanta olisi lopulta hävinnyt kokonaan ilman elinympäristökunnostuksia.

Myös Perniönjoen sivupuroilla Salossa on tehty pitkäjänteisesti elinympäristökunnostuksia. Juottimenojasta on ratkaistu keskeinen vaelluseste, joka esti meritaimenten vaelluksen puron luonnontilaisille osuuksille ennen vuotta 2019. Esteen aiheuttaneen vanhan tierummun vaihtaminen uuteen, vesieliöt huomioivaan rakenteeseen, avasi tärkeän vaellusyhteyden puron latvoille. Puron yläosissa on havaittu suuria Saaristomerestä vaeltaneita meritaimenia esteen avaamisen jälkeen ja puron koekalastusseurannoissa on havaittu säännöllistä taimenen poikastuotantoa. Puron luonnonvarainen meritaimenpopulaatio vaikuttaa vahvistuneen elinympäristökunnostusten myötä.

Osittain Teijon kansallispuistossa virtaavan Punassuon Lohiojan taimenkanta on heikentynyt tuntuvasti 1990-luvulta, jolloin purossa on tehty ensimmäisiä koekalastuksia. 2000-luvun lopulla toteutetuissa koekalastuksissa taimenkannan todettiin heikentyneen dramaattisesti. Purossa toteutettiin elinympäristökunnostuksia vuosina 2018–2020. Vuonna 2020 purosta ei koekalastuksissa saatu lainkaan taimenia, mutta vuosina 2021 ja 2022 kunnostetuilta osuuksilta havaittiin taimenen poikastuotantoa. Teijon Lohiojan taimenkanta on todennäköisesti vahvistunut elinympäristökunnostusten myötä, mutta on edelleen heikossa tilassa.

Uskelanjoen vesistön Hitolanjoella on myös tehty kunnostuksia jo pitkään. Hitolanjoen usealla kunnostuskohteella on havaittu taimenen poikastuotantoa. Nykyisin Uskelanjoki on avoinna mereltä Hitolanjoelle asti Hitolanjoen Myllykoskeen vuonna 2018 valmistuneen kalatien ansiosta.

Saaristomeren virtavesissä riittää haasteita ja kunnostettavaa – virtavesien kunnostus hyvässä vauhdissa

EU:n yhteiset tavoitteet ohjaavat virtavesikunnostuksia myös meillä. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää pintavesien hyvää ekologista tilaa ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on ennallistaa 25 000 kilometriä jokia.  Tekemistä riittää, sillä kaikki Etelä-Suomen virtavesiluontotyypit on luokiteltu uhanalaisiksi. Jokia ja puroja on muokattu muun muassa maa- ja metsätalouden kuivatustarpeisiin. Myös vesirakentaminen, kuten vesivoimapadot, vanhat mylly- ja sahapadot sekä vaellusesteen muodostavat tierummut heikentävät virtavesien tilaa estäen muun muassa kalojen vaelluksen.

Saaristomereen laskevissa virtavesissä on esimerkiksi edelleen kymmeniä vanhoja mylly- ja sahapatoja. Vaellusesteiden poistamisen ja virtavesien elinympäristökunnostusten lisäksi virtavesien tilan parantaminen edellyttää vahvaa panostusta muun muassa maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun. Ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät painetta entistä tehokkaampaan valuma-alueiden vesienhallintaan. Elinympäristökunnostusten vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaiseksi, mikäli valuma-alueen kuormitusta ei saada kuriin.  Tutkimusten mukaan myös virtavesien rantametsillä on suuri merkitys virtavesien ekologiseen tilaan – monimuotoisuudeltaan arvokkaiden rantametsien huomioiminen kaikessa maankäytössä turvaa siis myös virtavesiä.

Saaristomereen laskevien jokien tilan parantaminen on suuri työ, johon tarvitaan yhä enemmän laajaa yhteistyötä ja resursseja. Viime vuosina kunnat ovat olleet vahvasti mukana toteuttamassa virtavesien kunnostuksia: parhaillaan on käynnissä muun muassa Raisionjoen ennallistamishanke, myös vuonna 2019 Salon Uskelanjoella toteutettiin mittava koskien kunnostushanke.  Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön Aneriojoen Holstenkosken padon avaaminen on parhaillaan lupakäsittelyssä. Hankkeita on toteutettu erityisesti ELY-keskuksen, kuntien, Valonian ja kalatalousalueiden toimesta ja yhteistyönä. Oleellista kunnostusten toteutuksessa on ollut myös vahva yhteistyö maa- ja vesialueiden omistajien kanssa.

Janne Tolonen

Janne työskenteli Valoniassa vesi- ja luontoasiantuntijana vuoden 2023 joulukuuhun saakka.

Jussi Aaltonen

Jussi työskenteli Valoniassa vesistöasiantuntijana helmikuuhun 2024 saakka.

Meritaimen Karhunojassa
Kivikkoinen koski Kuninkojassa
Punassuon Lohioja on yksi kunnostetuista puroista