Viime syksynä ympäristöministeriö tilasi esiselvityksen siitä, millaisin ohjauskeinoin valtio voisi parhaalla mahdollisella tavalla kirittää kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyötä. Esiselvityksen toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä Valonian ja Tyrsky-Konsultoinnin kanssa. Valonia oli mukana esiselvityksessä erityisesti paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana.

Kansalliset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden vauhdittamisessa vaativat toimivien ratkaisujen vahvistamista ja uusia ratkaisuja myös kunnissa. Sekä uusi ilmastolaki että esimerkiksi kansallinen kiertotalousohjelma tavoitteineen edellyttävät, että kunnat pystyvät toteuttamaan mahdollisimman vaikuttavia kiertotalous- ja ilmastotoimia myös jatkossa sekä investoimaan kestäviin ratkaisuihin.

Uusi ilmastolaki astuu voimaan tämän vuoden heinäkuussa ja asettaa päästövähennystavoitteet tuleville vuosikymmenille sekä tuo kunnille velvoitteen ilmastosuunnitelmien laatimiseksi. Myös tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä tulee ensimmäistä kertaa kirjatuksi lakiin.

Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että luonnonvarojen kotimainen kulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, resurssituottavuus kaksinkertaistuu ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Nykyisissä ohjauskeinoissa paljon kehitettävää, lisätukea aloittelijoille ja kannustusta edistyneille

Esiselvityksessä luotiin katsaus erilaisten valtion kuntiin kohdistamien ohjauskeinojen nykykokonaisuuteen sekä hahmoteltiin, millaiset uudet ohjauskeinot voisivat tuoda lisäarvoa sekä kansallisten ilmastopolitiikan ja kiertotalouden tavoitteiden, että kaupunkien ja kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistämiseen.

Olemassa olevissa ohjauskeinoissa todettiin paljon kehittämispotentiaalia ja jatkossa onkin syytä perehtyä entistä tarkemmin siihen, miten nykyisiä ohjauskeinoja pystyttäisiin esimerkiksi skaalaamaan tai kehittämään entistä vaikuttavampaan suuntaan.

Esiselvitys korosti tarvetta pystyä räätälöimään ohjauskeinoja erilaisille, eri kokoisille ja eri tilanteessa oleville kunnille.  Selvityksessä tuotiin myös vahvasti esille, että ilmasto- ja kiertotalousasioissa on pystyttävä katsomaan ohjauskeinojen kokonaisuutta ja sitä, miten eri ohjauskeinot keskustelevat keskenään. Valtion ohjauskeinokokonaisuutta olisi myös yhtenäistettävä, jotta kuntien resursseja ei kulutettaisi esimerkiksi päällekkäiseen raportointiin tai eri ohjelmiin liittyvien rahoitusmekanismien hahmottamiseen.

Ilmasto- ja kiertotaloustyön käynnistysvaiheessa tunnistettiin suuri tukitarve ja useita mahdollisia ohjauskeinosuosituksia. Edelläkävijöitä tulisi myös kannustaa entistä kunnianhimoisempaan työhön. Lisäksi kiertotalous edellyttää omia räätälöityjä kirittämistoimia, mihin tukea tuo valmisteilla oleva Vähähiilinen kiertotaloussopimus eli “Kiertotalouden green deal”.

Esiselvitys toteutettiin laajassa yhteistyössä ja työ valtioneuvostossa jatkuu

Loppuvuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana esiselvityksen laatijat toteuttivat haastatteluja, joihin osallistui 18 kuntaa sekä asiantuntijoita mm. Suomen ympäristökeskuksesta, Kuntaliitosta ja Kuntarahoitukselta. Lisäksi toteutettiin työpajojen sarja, joissa käytiin kohdennettuja keskusteluja kuntakoon ja -tyypin mukaan. Lisäksi käytiin aktiivista keskustelua sekä ohjausryhmän että laajennetun sidosryhmäjoukon kesken.

Esiselvityksen pohjalta ympäristöministeriö ja muu valtioneuvosto jatkaa työtä ohjausvälinekokonaisuuden kehittämiseksi.

Anni Lahtela

kehittämisasiantuntija
anni.lahtela@valonia.fi
040 631 3856

Riikka Leskinen

toimialapäällikkö
riikka.leskinen@valonia.fi
044 907 5995