Tämä teksti on julkaistu alun perin Varsinais-Suomen liiton blogissa.
Varsinais-Suomen liiton sivustouudistuksen myötä ennen vuotta 2021 julkaistuja kirjoituksiamme on nyt arkistoitu Valonian sivuille.
Rakennetun ympäristön vähähiilisyydellä on merkittävä rooli kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden toteutumisessa. Kaupungeilla on tarve kehittää rakennustensa energiatehokkuutta ja päästövähennysmahdollisuuksia piilee muun muassa rakentamisessa ja korjaamisessa. Paljon käyttämätöntä säästöpotentiaalia on kuitenkin myös energiatehokkuuden ja rakennusten käytön ohjaamisessa IoT:n (esineiden internet) avulla kerättyä tietoa hyödyntämällä. Julkisissa kiinteistöissä ilmastoinnin säädöissä ja lämmöntalteenoton lisäämisessä on säästövaraa jopa 50 %. Energiansäästöä tulee kuitenkin aina hakea terveet ja turvalliset sisäilmaolosuhteet varmistaen.
On arvioitu, että rakennusten käyttäjät voivat vaikuttaa toiminnallaan energiankulutukseen 10–15 %. Rakennukset ovat meitä ihmisiä, meidän asumistamme, oppimistamme, työntekoamme ja harrastuksiamme varten. Kuitenkaan tällä hetkellä kaupunkien palvelukiinteistöjen käyttäjillä, kuten oppilailla ja henkilökunnalla, ei ole juuri mitään konkreettista kosketuspintaa päivittäin käyttämiensä rakennusten energiatietoihin tai omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Rakennuksen käyttäjillä on arvokasta tietoa rakennuksen käytön arjesta eli siitä, miten tilat toimivat, onko jossakin liian kylmä tai kuuma, onko ilmastointi tietyssä tilassa aina turhaan päällä tai lämmitystä liiaksi. Käyttäjät pystyvät kertomaan, mikäli jossain tilassa tuntuu aina loppuvan happi – tällöin tiloja käyttää mahdollisesti liian monta ihmistä kerrallaan suunniteltuun kapasiteettiin nähden. Rakennuksen älykkyyden indikaattorina voidaan tulevaisuudessa pitää rakennuksen käyttäjän kokemusta ja sitä, kuinka hyvin hän onnistuu niissä asioissa, joita hän on rakennukseen tullut tekemään. Älykkäästä rakennuksesta voidaan puhua, kun kiinteistö on olosuhde- sekä tilannetietoinen ja toimii mahdollisimman automaattisesti tuottaen ihmisille helposti ymmärrettävä tietoa.
Käyttäjät saadaan kiinnostumaan selkeällä, merkittävällä ja vertailukelpoisella tiedolla
Rakennusten olosuhteet liittyvät suoraan energiatehokkuustoimiin, kun esimerkiksi ilmastointia ja lämpötiloja pyritään säätämään energiansäästöä tukeviksi. Ideaalitilanteessa tilojen eri käyttäjäryhmille olisi tarjolla visuaalisesti selkeä yhteinen järjestelmä, joissa oleellinen tieto olisi helposti saatavilla ja hyödynnettävissä optimaalisen tilanteen saavuttamiseksi. Käyttäjien käyttöliittymässä voisi antaa palautetta olosuhteista ja rakennuksesta esimerkiksi tilojen käyttöön liittyen. Huollolla olisi omaan tarpeeseensa käyttöliittymä, joka helpottaa tiedonkulkua ja työtä. Rakennusten omistajat ja ylläpito taas saisivat käyttäjiltä tärkeää tietoa rakennuksen ohjaukseen ja päätöksentekoon. Tällä hetkellä Turussa on käynnissä kiinnostavia kokeiluita liittyen niin datan visualisointiin koulurakennuksen käyttäjille kuin esimerkiksi vedenkulutuksen vähentämiseen tähtäävän sovelluksen käytöstä päiväkodeissa.
Yllä kuvatun kaltaisia palveluita on jo olemassa, mutta niitä pitäisi yhdenmukaistaa ja ottaa tehokkaammin käyttöön käyttäjät huomioiden. Tällä hetkellä datan hyödyntämisen suhteen haasteena on tiedon hajanaisuus ja sirpaleisuus. Energian ja veden kulutuksen dataa kertyy rakennuksista paljon ja myös olosuhdetietoja yhä enemmän, mutta erilaisissa rakennuksissa tietoa kertyy eri järjestelmien ja ylläpitäjien kautta. Yhteinen alusta ja avoimet rajapinnat auttaisivat yrityksiä datan hyödyntämisessä. Myös datan omistajuus ja tietoturva-asiat vaativat huomiota, sillä ne vaikuttavat älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Suomen ilmastopaneelin tämän vuoden tammikuun lopussa julkaiseman raportin mukaan tehokkaat ilmastotoimet vaikuttavat lähes aina ihmisiin eivätkä ilmastotoimet edisty, mikäli kansalaiset kokevat ne epäreiluiksi. Yhteistyö, viestintä ja kuntalaisten osallistumisen mahdollisuudet toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa onkin syytä ottaa vakavasti.
Käyttäjien kannalta rakennuksiin liittyvän datan tulee olla selkeää, ymmärrettävää ja jollakin tavalla merkittävää. Yhden päivän aikana rakennuksesta kertynyt data ei vielä kerro mitään, vaan sille tulisi olla aina vertailuarvot ja -kohteet. Tavoitteena datan visualisoinnilla on esittää energiatietoa kiinnostavasti ja ohjaavasti niin, että energiaviisaat valinnat tapahtuvat tottumalla ja niistä tulee normaali osa arkea kotona, kouluissa ja työpaikoilla.
Energiaviisaat kaupungit (EKAT)-hankkeessa etsitään, kokeillaan ja pilotoidaan uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on löytää ratkaisuja mm. energiatiedon lisäämiseen ja käyttäjien ohjaamiseen. Ratkaisuja kehitetään yhdessä yritysten ja käyttäjien kanssa.
