Vuosikertomus 2022

Karttaan on koottu olennaisimpia poimintoja kuntien kanssa tehdystä työstä vuonna 2022. Voit suodattaa karttaa valikon avulla. Jos taas klikkaat tiettyä kuntaa kartalla, näet poimintoja kunnan alueella tai kunnan kanssa yhteistyössä toteutetuista toimenpiteistä.

Kartta ei kata kaikkea toimintaamme: kunnissa ja kuntien kanssa yhteistyössä tekemämme työn lisäksi merkittävä osa Valonian tilaisuuksista, materiaaleista, neuvonnasta ja viestinnästä ja tarjolla kaikille Valonian osallistumismaksun maksaneille kunnille – lue lisää Sidosryhmätyö ja vuorovaikutus -osiosta.

Valonian viestintätiimi kasvoi harjoittelijan myötä alkuvuodesta ja lisäresurssi olikin kaivattua. Vuoteen mahtui monia viestintäpainotteisia hankkeita, minkä lisäksi energiakriisi toi oman lisänsä viestinnän työlistalle. Suuria onnistumisia olivat esimerkiksi asukkaita hienosti tavoittanut paikallisjunakysely sekä Lumoa yhteistyönä -hanke, johon sisältyi mm. koulutusvideoiden tekemistä ja aktiivista yhteistyötä kuntien viestinnän kanssa. Iloksemme yhteistyö kuntien viestinnän kanssa vahvistui myös muissa yhteyksissä. Olemme pyrkineet tarjoamaan kunnille mahdollisimman helposti oikeille kohderyhmille jaettavaa viestintämateriaalia, ja palaute on ollut oikein positiivista.

Viestintästrategisesti halusimme entistä enemmän vahvistaa asiantuntijoiden ja viestinnän keskinäistä vuorovaikutusta. Sujuvoitimme hankeviestinnän etenemistä uudenlaisella hankkeiden viestintäsuunnitelmapohjalla, joka kattaa koko hankkeen elinkaaren hankesuunnittelusta hankkeiden jälkipuintiin. Kun kokonaiskuvan äärelle keräännytään säännöllisesti, pysyvät laajatkin hankekokonaisuudet paremmin hahmotettavissa.

Hankkeiden laajassa kirjossa on yhä tärkeämpää tunnistaa tärkeät viestinviejät: jos kohderyhmänä ovat esimerkiksi viljelijät, tulee heitä lähestyä oikeiden organisaatioiden suulla.

Vuonna 2022 ilmastotyö kunnissa lisääntyi: yhä useampi kunta on työstänyt omaa ilmasto- tai ympäristöohjelmaansa, ja ilmastoteema on mukana useiden kuntien strategioissa. Aktiivisuuteen vaikuttaa pian voimaantuleva ilmastolaki vaatimuksineen, mutta osansa on varmasti myös maakunnallisella ilmastotiekartalla ja ilmastovastuujaostolla, ilmastohankkeilla sekä alueellisella energianeuvonnalla ja julkisella keskustelulla.

Energiakriisi laittoi energianeuvonnan toimintasuunnitelmat uusiksi. Valtakunnalliseen Astetta alemmas -sähkönsäästökampanjaan kutsuttiin mukaan kuntia, kuntalaisia ja yrityksiä. Valonian energianeuvonnalle se tiesi kiireisiä aikoja. Syksyn aikana vastattiin kuntalaisten yhteydenottoihin, pidettiin puheenvuoroja ja järjestettiin lukuisia infotilaisuuksia. Myös median haastattelupyyntöjä tuli tavallista enemmän. Valtakunnallisesti mitattuna kampanjalla oli vaikutusta sähkönkulutukseen: tilastojen mukaan kulutus väheni syyskuukausien aikana 7–10 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Yhteistyö kuuden kunnan elinvoima- ja yritysneuvontapalveluiden kanssa tiivistyi, kun tarjosimme koulutusta, työkaluja ja tietoa osana Kuntien yritysneuvonta ilmastotoimien tukena -hanketta. Päivitimme Tarkistuslistat yrityksen ympäristövaikutusten arviointiin, joka on kautta aikojen ollut yksi Valonian käytetyimmistä materiaaleista. Lisäksi kokosimme yritysten ilmastotyön tueksi linkkilistaa keskeisistä työkaluista ja keräsimme pohdittavia kysymyksiä myös luottamushenkilöille.

Myös kävelyn ja pyöräliikenteen edistäminen on saanut vauhtia Varsinais-Suomen kunnissa ja niiden linkitys hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden lisääjänä nähdään selkeämmin. Useat kaupungit ja kunnat ovat ottaneet kestävät kulkutavat osaksi strategioita sekä laatineet ja päivittäneet niihin liittyviä ohjelmia. Pitkäjänteinen ohjelmatyö antaa tervetullutta selkänojaa viranhaltijoille ja luottamushenkilöille omassa työssään. Viime vuosina kunnissa laadituissa ja päivitetyissä liikenneturvallisuussuunnitelmissa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen linkittyy vahvasti kunnan eri sektoreille – onnistumiset vaativatkin kuntien eri toimialat ylittävää työtä.

Kuntia sparrattiin ilmasto-ohjelmissa, pienet kunnat yhdistivät voimansa

Vuonna 2022 meillä oli aiempaa paremmat mahdollisuudet auttaa kuntia ilmasto-ohjelmien valmistelussa, päivityksessä ja toimeenpanossa. Vuosi olikin kuntien ohjelmatyössä vauhdikas, sillä yhteensä 13 kuntaa pyysi Valonian asiantuntijoita tueksi ohjelmatyössä. Käytännössä autoimme taustatietojen keräämisessä ja tulkinnassa, kommentoimme toimenpiteitä ja tavoitteita, arvioimme vaikuttavuutta ja olimme mukana työpajojen, lähetekeskusteluiden ja kyselyiden toteutuksessa. Niiden myötä ohjelmiin saatiin asukkaiden ja yritysten ääni kuuluviin, ja monessa kunnassa myös luottamushenkilöt osallistuivat valmisteluun aktiivisesti. Lisäksi kehitimme kunnille yhteisiä malleja mm. lähtötietojen keräämiseen ja seurantaan.

Viisi kuntaa lähti mukaan pienten kuntien yhteiseen ilmasto-ohjelmaprosessiin, jossa kunnat Valonian koordinoimana kuljettavat ohjelmatyötä yhdessä eteenpäin. Vaikka kukin kunta hyväksyy aikanaan oman ohjelmansa, saa yhteisestä prosessista työkaluja, vertaistukea ja yhtenäisen ohjelmarakenteen.

Suoran kuntakohtaisen tuen lisäksi kaikille kunnille on järjestetty yhteisiä ilmastotapaamisia, kerrottu rahoitusmahdollisuuksista ja oltu apuna hankehakemusten työstössä. Suomen ympäristökeskuksen tuottamat päästölaskelmat ja indikaattorit ovat tuoneet apua Valonian kuntatyöhön, sillä olemme voineet välittää kuntakohtaisia ja maakuntatason päästötietoja suoraan päätöksenteon tueksi.

Paikallisjuna kiinnostaa – kaikkien aikojen suosituin kyselymme keräsi yli 6000 vastausta

Valonia toteutti kesäkuussa yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa kyselyn paikallisjunaliikenteen toivotusta palvelutasosta ja asenteista paikallisjunaliikennettä kohtaan.  Kysely oli suunnattu kaikille, jotka asuvat tai arjessaan liikkuvat esimerkiksi työn, vapaa-ajan asunnon, opintojen tai matkailun vuoksi Varsinais-Suomen paikallisjunaliikennesuunnitelman radanvarsikuntien alueella. Vastausten määrä yllätti: jo ensimmäisen päivän aikana vastauksia saatiin lähes tuhat, ja kaikkiaan kyselyyn vastasi 6062 henkilöä.

Asukkaiden osallistaminen kestävien liikkumisratkaisujen kehittämisessä on olennaista, sillä he ovat palveluiden loppukäyttäjiä. Tuloksista kävi ilmi esimerkiksi, että reaaliaikaista aikataulunäyttöä pidettiin kaikkein tärkeimpänä asiana paikallisjuna-asemalla, jopa tärkeämpänä kuin katosta laiturilla. Pyörien turvallinen ja katoksellinen liityntäpysäköinti koettiin aikataulunäytön, katoksen ja lippuautomaatin jälkeen tärkeimmäksi palveluksi. Pyöräpysäköinnin merkitys autojen liityntäpysäköintiä suurempana toiveena oli mielenkiintoista, sillä autoilijoita oli vastaajista liki 90 %. Tämä on tärkeää tietoa, kun paikallisjuna-asemia aletaan kuntien toimesta suunnitella ja rakentaa.

Kuntien suunnitelmallinen työ kävelyn ja pyöräliikenteen edistämiseksi lisääntyi vauhdilla

Vuonna 2022 kävelyn ja pyöräliikenteen edistäminen oli suuressa roolissa Valonian liikkumisen ohjauksen työssä. Raisiossa kaupungin eri hallintokunnista koostuva työryhmä pohti kävelyn ja pyöräliikenteen edistämistä aktiivisesti läpi vuoden. Valonia oli apuna muun muassa avustusten hakemisessa. Valonia myös osallistui Naantalin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman työpajaan sekä ohjelmaluonnoksen kommentointiin, ja neuvoi Laitilan kaupunkia kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman valmistelun käynnistyessä. Kuntien kanssa keskusteluiden ja työskentelyn pohjana on käytetty Valonian tekemää kävelyn ja pyöräliikenteen edistämissuunnitelman suunnittelupohjaa.

Sauvon kanssa pohdittiin laajempaa hankekokonaisuutta, jossa yhdistyisi pyöräliikenteen edistäminen sekä matkailu ja kulttuuri. Pohjaksi jatkotyölle työpajassa kartoitettiin asukkaiden käyttämiä pyöräily- ja kävelyreittejä ja ideoitiin uusia. Sauvon tavoin myös Aurassa on tahto kehittää pyöräliikenteen ja -matkailun reittejä sekä selvittää yhteistyömahdollisuuksia yksityisten maanomistajien kanssa reitistöihin liittyen. Esimerkiksi yksityisiä tie- tai siltayhteyksiä voisi sopimusten ja yhteistyön myötä saada osaksi seudullisiakin pyöräliikenteen ja -matkailun verkostoja.

Vuoden 2022 aikana luonnon monimuotoisuus teemana selvästi vakiintui ja kasvoi Valonian toiminnassa. Tämä on tärkeää, sillä tarve toiminnalle on ollut laajasti esillä muun muassa EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuskeskustelun myötä.

Valonian vesi- ja luontohankkeissa tehtiin tuloksekasta yhteistyötä kuntien, ja sidosryhmien kanssa. Eri sidosryhmiä sitoutettiin toimintaan muun muassa Helmi- ja METSO-ohjelmien kautta. Jo aiemmin vakiintuneen Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston toimintaa kehitettiin edelleen, ja sen puitteissa toteutettiin laajasti muun muassa neuvontatyötä eri puolilla maakuntaa. Saaristomeren suojelunäkökulma on tullut yhä vahvemmin mukaan toiminnan tavoitteisiin ja sitä halutaan jatkossa edelleen vahvistaa. Myös konkreettiset luonnonhoito-, elinympäristö- ja vesistökunnostushankkeet etenivät laajalla rintamalla.

Moni pidempään jatkunut hanke päättyi vuoden 2022 aikana, mutta myös uusia hankkeita saatiin käynnistettyä.

Luonnonhoito- ja vesistökunnostuskohteet kartalla

Karttaan on koottu vuoden 2022 aikana hankkeissa toteutetut vesistökunnostukset ja luonnonhoitotyöt. Klikkaamalla karttamerkintöjä saat lisätietoja kohteista. Siirtämällä kartan tarkastelua lähemmäksi näet vesistökunnostuskohteista tarkemmat tiedot.

Soiden ennallistuksissa uudenlaista yhteistyötä

Suo- ja metsäalueilla tehdyillä kunnostuksilla on parannettu kestävän vesienhallinnan lisäksi vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja pitkällä aikajänteellä lisätty hiilensidontaa erityisesti turvemailla. Kunnostuskohteiden vesienhallinnallinen hyötypinta-ala vesien luontaisen pidättämisen ja viivyttämisen osalta on yhteensä noin 300 hehtaaria. Valtaosa kunnostuspinta-alasta sijaitsee Salon ja Turun kaupunkien omistamilla alueilla. Yhteistyö kuntien kanssa osoittautui tulokselliseksi tavaksi toteuttaa valuma-aluekunnostusten esimerkkikohteita Varsinais-Suomeen.

Kunnostuskohteiden löytämisessä tärkeää oli toimiva yhteistyö Puujalka-hankkeen yhteistyökumppaneina olleiden Salon ja Turun kaupunkien kanssa. Kuntayhteistyön tuloksena päästiin tekemään vaikuttavia vesienhallintakunnostuksia kuntien omistamilla kiinteistöillä kuten Salon Nairassuolla ja Liedon Kitussuolla, joka on Turun kaupungin omistamalla alueella. Kestävän vesienhallinnan toimenpiteiden toteutus tukee kuntien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Toimintatapana kuntayhteistyötä vesienhallinnan edistämisessä kannattaa viedä eteenpäin myös muilla alueilla. Myös yhteistyö Paimionjoki-yhdistyksen kanssa on ollut tuloksellista sekä sidosryhmätyön että kunnostusten suhteen. Yhteistyötä tullaan laajentamaan ja hyödyntämään valuma-aluekohtaisten vesienhallinta- ja vesiensuojelusuunnitelmien tekemisessä ja kunnostuskohteiden valinnassa.

Maanomistajilla ja luonnonhoidon toimijoilla onnistunutta yhteistyötä Hyyppäränharjulla

Salon ja Someron alueella sijaitsevalle Hyyppäränharjulle luotiin yhteistoimintaverkosto edistämään laajempaa uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelua. Hyyppärän harjualue on merkittävä luonnon monimuotoisuuskeskittymä, jolla sijaitsee runsaasti uhanalaisia luontotyyppejä kuten harjumetsiä, paahdeympäristöjä ja pienvesiä.

Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkosto -hankkeessa laadittiin alue-ekologinen hoitosuunnitelma ohjaamaan alueen luonnonhoitoa ja suojelua. Vuonna 2022 hankkeessa keskityttiin aiempina vuosina kerätyn luontotiedon käsittelyyn ja erilaisten kunnostustoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutuksen edistämiseen. Vuoden aikana järjestettiin useampi sidosryhmä- ja maanomistajatapaaminen, jossa edistettiin eri luontotyyppien hoitoa ja suojelua sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.

Useista eri luontotyypeistä saatiin kerättyä ajantasaista tietoa, joka on nyt koostettu Hyyppäränharjun tarinakartalla alue-ekologiseksi hoitosuunnitelmaksi. Selaimella toimivan tarinakartan avulla kaikki alueen maanomistajat, metsänomistajat, yritykset ja muut toimijat saavat yhdestä paikkaa lisätietoa siitä, miten voivat toiminnoissaan huomioida paremmin ympäröivää luontoa.

Luonnonhoitotöitä ja perinnebiotooppikunnostuksia eri puolilla maakuntaa

Ensimmäiset Kunta-Helmi-hankkeissa tehdyt luonnonhoitotyöt saatiin valmiiksi vuoden 2022 aikana. Varsinais-Suomen Helmikunnat -yhteishankkeessa seitsemän kunnan alueella kunnostettiin ja hoidettiin 36 luontokohdetta. Valonian koordinoidessa hanketta kuntien työ kohdentui suoraan kunnostuskohteiden kartoitukseen, hoitotarpeen arviointiin sekä itse kunnostustyöhön ja sen ohjaukseen.

Kunnostetut kohteet ovat muun muassa perinnebiotooppeja, pähkinäpensaslehtoja, jalopuumetsiä, lintuvesikosteikkoja, puroja ja niiden rantaluontoa sekä ennallistettuja soita. Helmi-ohjelman myötä kunnissa on hienosti lisääntynyt osaaminen näiden uhanalaisten elinympäristöjen huomioimisessa, ja yhteishankkeen avulla kuntien välinen yhteistyö aiheen parissa sai uutta pontta.

Hankkeiden puitteissa kerättiin myös uutta tietoa erityisesti perinnebiotooppien lajiesiintymistä, jotta hoitotoimenpiteiden vaikutuksia pystytään seuraamaan. Valtakunnallisesti Varsinais-Suomessa tehty Helmi-työ on ollut mittavaa, ja ohjelman mediapäivänä tutustuttiin useaan ohjelman rahoituksella kunnostettuun kohteeseen Salon seudulla. Kunta-Helmi-hankkeita on yhä käynnissä useassa kunnassa ja seuraavista hankerahoituksista saamme tietoa keväällä.

Uudenlainen yhteistyömalli toi lukiolaiset ja työllisyyspalvelut luonnonhoidon pariin – aktiivinen viestintä teki talkootyöt näkyviksi

Yksi vuoden kohokohtia oli kokeilu, jossa tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä lisättiin uudenlaisella yhteistyöllä. Mallia kehitettiin ja testattiin yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden kanssa: mukana olivat Salon, Kaarinan ja Turun kaupungit, Ammattiopisto Livia sekä Kaarinan, Salon ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiot. Kokeilun tulokset käärittiin toimintamalliksi, jota voivat hyödyntää kaikki kunnat, toisen asteen oppilaitokset ja esimerkiksi järjestöt, jotka haluavat toiminnan kautta perehtyä oman kunnan monimuotoisuustyöhön.

Kunnissa tehdään monenlaisia luonnonhoitotöitä, kuten perinnemaisema- ja virtavesikunnostuksia, niittotöitä ja vieraslajitorjuntaa. Usein näihin kaivataan tekijöitä, ja toimista on myös tärkeää viestiä kuntalaisille. Toimintamallissa osallistujat perehtyvät teemaan koulutuksissa, maastokävelyillä ja talkoissa. Jos mukaan lisätään yhteistyö kunnan viestinnän kanssa, voidaan tärkeää tietoa jakaa esimerkiksi kunnan somekanavissa osallistujien omalla äänellä. Valmis toimintamalli tutustuttaa näihin teemoihin ja tarjoaa selkeän polun yhteistyökuvion toteutukselle siinä laajuudessa kuin kullekin on sopivinta. Toimintamalli on vapaasti hyödynnettävissä Valonian verkkosivuilla!

Valonian työ luonnonvarojen kestävän käytön parissa kattaa laajan kirjon toimintaa, johon viime vuonna osallistui muun muassa kasvatus- ja sivistyssektorin henkilöitä, hankinta-asiantuntijoita, opiskelijoita ja viljelijöitä. Keskiössä oli toimivien verkostojen rakentaminen – sellaisten, joissa osallistujat oppivat toisiltaan, saavat tukea ajankohtaisiin tarpeisiin sekä työkaluja toiminnan kehittämiseen.

Kuntien hankinta-asiantuntijoiden verkosto toimi tehokkaasti: toimintaan osallistui aktiivisesti yli puolet maakunnan kunnista ja lisäksi muita hankintayksiköitä. Verkostotapaamisten lisäksi järjestettiin infoja ja koulutusta esimerkiksi hankintojen kehittämisen työkaluista, hankintakalenterin käytöstä ja markkinavuoropuhelusta. Yksiköitä sparrattiin eri aiheisiin liittyen ja tuettiin hankintojen johtamisessa.

Alueellinen ympäristökasvatuksen verkostotoiminta edelleen vakiintui ja vahvistui kuntaosallistujille. Jatkoimme aktiivisesti työtä myös maakunnan ruokakehittäjien verkostossa, joka toteuttaa maakunnan älykkään erikoistumisen toimintaa. Molempien keskeisenä tehtävänä on ideoida myös uusia hankkeita, joita alueen eri toimijat voivat toteuttaa ja siten vahvistaa toiminnan volyymia.

Pääsimme vuoden aikana myös mukaan mielenkiintoisiin selvityshankkeisiin. Saimme valtakunnallisella tasolla selvittää, minkälaisia kirittämiskeinoja tarvitaan kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyön vauhdittamiseen. Selvitystyön puitteissa käydyt keskustelut kuntien, muiden maakuntien ja ministeriöiden kanssa vahvistivat myös omaa näkemystämme aiheesta. Osana alueellista kiertotalouden edistämisen tehtävää olimme asiantuntijatukena uuden jätepoliittisen ohjelman valmistelussa sekä monissa valmistelevissa keskusteluissa pohtimassa tulevia hankkeita esimerkiksi Lounapuiston alueelle. Lisäksi koulutimme muun muassa kaikki Turun ammatti-instituutin opettajat kiertotalouden perusteisiin.

Lounais-Suomen jätehuollon nykytilaa ja tulevaa kartoitettiin

Varsinais-Suomen liitto ja Valonia tilasivat alueellisen jätehuoltoselvityksen, jossa tarkasteltiin nykytilaa sekä uusia mahdollisuuksia kestävyyden ja kiertotalouden kentällä. Selvityksen tarpeeseen vaikutti uudistunut jätelainsäädäntö, joka tuo mukanaan tiukempia keräysvelvoitteita niin kunnille kuin yrityksille. Selvityksen mukaan olennaisinta olisi yhdenmukaistaa jätetietojen saatavuutta ja raportointitapoja – yhtenä selkeänä pullonkaulana tunnistettiinkin jäte- ja sivuvirtatiedon vähyys ja sen vaikea saanti.

Selvityksessä toteutettiin yleispiirteinen toimialakartoitus sekä tarkempia selvityksiä mm. kaupan alan ja elintarviketeollisuuden jätteiden osalta. Jätemääriä selvitettiin kuntien yhdyskuntajätetietojen ja ympäristölupavelvollisten laitosten tietojen perusteella. Lisäksi järjestimme asukaskyselyn.

Selvityksessä listattiin Lounais-Suomen alueen kehitystarpeita sekä ehdotuksia toimenpiteistä kyselyjen pohjalta. Asukkaat toivoivat muun muassa kattavampaa keräyspisteverkostoa, lisää ympäristökasvatusta sekä lisätietoa erilaisista uudelleenkäytön toimijoista ja keinoista. Avoin data on avain sekä jätteen synnyn vähentämiseen että kiertotalouden laaja-alaiseen mahdollistamiseen, ja tietoa jätevirroista tarvitaan niin julkisilta organisaatioilta kuin yrityksiltäkin.

Turun seudun kiertotaloustyö vauhdissa

Turun seudun kiertotaloustyö vahvistui entisestään vuonna 2022, kun työ alueen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa yhdessä laaditun Turun kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029 (PDF) tiimoilta jatkui. Circular Turku -hankkeen viimeisessä vaiheessa edistettiin tiekartan tavoitteita viidellä tunnistetulla painopisteellä: energia, ruoka, vesi, liikkuminen ja rakentaminen. Tiekartan toimenpiteitä vietiin eteenpäin uusia avauksia ja yhteistyötä kartoittaen ja sparraten. Samalla tunnistettiin toimijoita, joiden osallistuminen on avainasemassa toiminnan käynnistymiselle ja jatkuvuudelle alueellisessa siirtymässä kohti resurssiviisautta.

Kiertotaloustyötä kytkettiin vahvemmin biodiversiteettitavoitteisiin ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Samalla haluttiin varmistaa, että siirtymä olisi reilu ja inklusiivinen: varmistetaan, että asukkaat ovat mukana kiertotalouden mukaiseen elämään siirtymisessä ja että heille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua. Turussa toteutettiin muun muassa asukaskysely ja haastatteluja, joilla kerättiin kiertotaloustekoja ja -ideoita sekä niihin liittyvä haasteita tai esteitä. Valonia toi työhön alueellista näkökulmaa sekä reilun siirtymän ja osallisuuden vahvistamista paikallisesti.

Ympäristökasvatusverkoston toiminta myötätuulessa – useita uusia avauksia kuntien kanssa

Varsinais-Suomen ympäristökasvatusverkoston toiminnassa keskityttiin yhteistyön tiivistämiseen kuntien kanssa – on käynyt jo hyvin ilmi, että verkostosta on etua, kun pohditaan esimerkiksi yhteisiä ympäristökasvatushankkeita. Toukokuun tapaamiseen kutsuttiin ensimmäistä kertaa mukaan kuntien edustajia. Verkoston tapaamisissa on ollut edustettuna yhdeksän eri kuntaa.

Syksyllä 2022 käynnistynyttä Lapset ja nuoret Varsinais-Suomen kestävyystyön kirittäjinä -hanketta toteutetaan Paraisten kaupungin ja Mynämäen kunnan kanssa. Parainen on hankkeen päähakija ja Valonia toimii koordinoivana tahona. Käytännön työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä työryhmän kanssa, jossa on mukana edustajia Paraisten seudun, Ulkosaariston, Koivuhaan ja Laurin kouluilta. Luonnon monimuotoisuutta yhteistyönä -hanke oli yksi vuoden kohokohdista ympäristökasvatuksen saralla. Lue nosto aiheesta Luonnon monimuotoisuus -osiosta.

Myös valtakunnallisesti yhteistyö muiden ympäristökasvatustoimijoiden kanssa lisääntyi. Hyvä esimerkki tästä on WWF Suomen koordinoima Kohti ympäristövastuullista oppimisyhteisöä -hanke, jossa järjestetään opettajille ja rehtoreille kestävyysjohtamisen täydennyskoulutusta yhteistyössä Syklin ja Oulun sivistystoimen kanssa.