Puujalka-hankkeen keskiössä ovat olleet suo- ja metsäalueilla tehdyt kunnostukset. Kunnostuksilla on parannettu kestävän vesienhallinnan lisäksi vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja pitkällä aikajänteellä lisätty hiilen sidontaa erityisesti turvemailla. Kestävän vesienhallinnan toimenpiteiden toteutus tukee kuntien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Hankkeen toimenpiteissä tarkasteltiin etenkin puun käyttöä valuma-alueen vesiensuojelussa ja vesistökunnostuksissa.
Hankkeessa tehtyjen vesienhallinnan suunnittelu- ja toteutuskohteiden suhteen kohdealueina ovat Salon ja Turun kaupungit sekä Paimionjoen valuma-alue. Kuntayhteistyön tuloksena päästiin tekemään vaikuttuvia vesienhallintakunnostuksia kuntien omistamilla kiinteistöillä.
Sisältö
Loppuraporttiin on koottu hankkeen perustiedot, toiminnan kuvaus ja itsearviointi. Tälle sivulle on lisäksi poimittu keskeisiä toimenpiteitä ja oppeja hankkeen toteutuksen ajalta.
Kenelle
- kunnat: erityisesti ympäristö-, metsä- ja maankäyttöasioista vastaavat viranomaiset
- yksityiset metsänomistajat ja viljelijät
- maa- ja metsätalousammattilaiset
Muita kohderyhmiä ovat:
- vesiensuojelu- ja hoitoyhdistysten toimijat
- Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto
- oppilaitokset
Hankkeen toimenpiteet pähkinänkuoressa
Kunnostuskohteiden vesienhallinnallinen hyötypinta-ala vesien luontaisen pidättämisen ja viivyttämisen osalta on yhteensä noin 300 hehtaaria.
Klikkaa toiminnan tyyppiä sisäkehällä nähdäksesi tarkemmin, miten toimet ovat jakautuneet eri kunnissa tai suodata tietoja kappalemäärän, kohteen pituuden tai valuma-alueen laajuuden mukaan. Vie hiiri kohteen nimen päälle lukeaksesi tarkempia tietoja.
Puroinventointi
Puroinventointien ensisijainen tarkoitus oli kunnostustarpeen arviointi ja toisaalta lähtötiedon kerääminen kunnostusten vaikutusten seurantaa varten. Menetelmänä käytettiin Metsähallituksen kehittämää metsäpurojen inventointimenetelmää.
Puuistutukset
Puiden istutus virtavesien varteen edistää kestävää vesienhallintaa erityisesti vähentämällä eroosiota. Maatalousalueiden suorat uomat ovat alttiita eroosiolle erityisesti uoman suuren virtausnopeuden takia. Eroosio lisää vesistön liettymistä ja kuormitusta, sillä maa-aineksen mukana kulkeutuu myös suuri määrä ravinteita. Eroosion lisäksi maatalousalueiden virtavedet kärsivät lämmöstä. Lämpötila on rajoittava tekijä monien eliöiden esiintymismahdollisuuden kannalta ja liian korkea lämpötila voikin rajoittaa eliöiden elinmahdollisuuksia virtavesissä.
Puron varren puusto ja pensasto lisää uoman varjostusta ja vähentää rannan eroosiota sekä ehkäisee kunnostuspaikalla aiemmin tapahtuneen maan sortumisen riskiä. Juuristollaan puusto sitoo maata ja vähentää puron rantaeroosiota. Kasvien juuristo sitoo maa-ainesta ja ravinnehuuhtouman määrä pienenee.
Toisaalta puroa varjostava lehtipuusto pitää veden viileänä ja tuottaa virtavesieliöstölle tärkeää ravintoa, kun lehdet syksyllä varisevat puroon. Ojan varren kasvit varjostavat ojaa, jolloin lämpötila laskee.
Puun lisääminen
Puukunnostusten tavoitteena oli lisätä purouoman rakenteellista monimuotoisuutta, nostaa ylivirtaamien aikaan vettä tulvapenkoille, vähentää vesistökuormitusta ja lisätä vesieliöstön monimuotoisuutta (Vuori ym. 2020). Tulvapenkoille nouseva vesi lisää kestävää vesienhallintaa, koska penkoilla oleva kasvillisuus pidättää kiintoainesta vähentäen uoman alapuolisten osuuksien liettymistä
Suunnittelu
Paikkatietopohjaista valuma-aluetasoista yleissuunnittelua on tässä työssä hyödynnetty erityisesti metsätalousalueiden vesienhallinnan ja vesiensuojelun toimenpidekohteiden kartoittamiseen.
Neuvonta
Maastokatselmuksissa Valonia ehdotti toimenpiteitä, jotka parantavat vesienhallintaa ja vesiensuojelua sekä lisäävät alueiden monimuotoisuutta. Ehdotukset huomioitiin kunnostus- ja ennallistamistöiden toteutuksessa. Urakoitsija oli mukana maastossa suunnittelukäynneillä, jolloin toteutustavasta päästiin keskustelemaan urakoitsijan kunnostuskohteilla.
Puun käytön lisääminen kunnostuksissa
Hankkeen uutuusarvona voidaan pitää puun käytön lisäämistä virtavesikunnostuksissa. Puulla on vesistöissä, erityisesti virtavesiekosysteemeissä, tärkeä merkitys vesistöjen ravinnekiertoon, eliöstön elinympäristöihin, monimuotoisuuteen ja hydrologisiin olosuhteisiin. Uusien tutkimusten mukaan puuta voidaan tehokkaasti käyttää myös biologisena valumavesien puhdistusmenetelmänä esimerkiksi metsätalouden vesiensuojelurakenteissa ja samalla lisätä vesiluonnon monimuotoisuutta. Osion välilehdille on koottu hankkeen aikana kertyneitä huomioita ja kokemuksia puun käytöstä.
- Puun käyttö metsä- ja maatalouden kunnostuksissa on uusi luontopohjainen menetelmä, jota ollaan vasta viemässä käytäntöön ja jonka toteutustavoista ja vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa.
- Hankkeen aikana toteutettiin purokunnostuksia ja levitettiin tietoa puupuhdistamoista mm. metsätalouden vesiensuojelussa ja kosteikoissa.
- Puuta lisättiin muun muassa hankkeessa toteutetuissa purokunnostuksissa.
- Lisäksi puun käyttöä jalkautettiin yhteistyöllä sidosryhmien kanssa.
Lisäämisen käytännöt
- Suurikokoisen puuaineksen lisäämistä on tehty virtavesikunnostushankkeissa verrattain vähän. Toistaiseksi kaupunkipurojen kunnostuksessa ei ole hyödynnetty juurikaan puuaineksen lisäämistä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Turun kaupungin Kuninkoja-Helmi-hankkeen kanssa. Kuninkojaan lisättiin karkeaa puuainesta.
- Kokemusten mukaan puuaineksen lisääminen soveltuu hyvin myös kaupunkipurokohteisiin, kunhan suunnittelussa huomioidaan puron mahdollinen tulviminen.
- Suurikokoisen puuaineksen lisääminen onnistui hyvin kaivinkoneen puukouralla
- Puuaineksen lisääminen onnistuu myös talkootyönä, mutta tällöin suurikokoisten runkojen siirtely on työlästä.
- Purokunnostusten toteutuksessa kannattaa hyödyntää metsurityötä ostopalveluna. Esimerkiksi talkookunnostukseen tarvittavan puuainesmäärän tuottaminen ammattitaitoiselta metsurilta on nopeaa ja kustannustehokasta kunnostushankkeille.
- Puuta voidaan lisätä purouomiin myös ilman ”ankkurointia”, erityisesti alueilla, jossa ei ole tulvimisen vaaraa ja puro saa kehittyä vapaasti. Puunrungot saavat tulvien ja virtausten mukana liikkua ja jämähtää paikalleen.
Hyödyt ja seuranta
- Alustavien seurantulosten mukaan puroon lisätty karkea puuaines voi luoda puroon merkittävää pohjanlaadun vaihtelua, lisäämällä mm. soran ja hienojakoisen maa-aineksen kuten hiekan liikkumista ja kasaantumista. Karkealajinen maa-aines kuten sora voi kertyä puurunkojen luomille alueille ja lisätä lisääntymisalueita virtavesikutuisille kalalajeille.
- Puun lisäämisen virtavesikunnostuksissa koettiin lisäävän selvästi puron monimuotoisuutta, mm. lisäämällä syvyys- ja virtausolosuhteiden vaihtelua
- Luonnontilaisissa virtavesissä on suuri määrä puuta. Tieto virtavesien nykytilasta ja puun määrästä ja vaikutuksista esimerkiksi savimaan uhanalaisissa virtavesissä on puutteellista.
- Puun määrää eri virtavesiluontotyypeissä ja erilaisissa ihmisen muokkaamissa virtavesissä olisi jatkossa hyvä selvittää ja arvioida puun lisäyksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia erityyppisissä virtavesissä.
- Kunnostusten seurannan kehittämiseksi virtavesikunnostusten toteutuksesta olisi hyvä jatkossa dokumentoida kunnostuskohteen karkean puuaineksen määrä uomassa ennen ja jälkeen kunnostuksen
Toimenpiteitä valokuvissa
