Ilmastonmuutos vaikuttaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaan ja vesiensuojeluun erityisesti sateisuudessa tapahtuvien ajallisten ja paikallisten muutosten takia. Etelä-Suomessa koetut useat talviaikaiset vesisateet lisäävät maa-aineksen kulkeutumista vesistöihin. Samalla ne kuljettavat mukanaan peltojen tuottavuudelle tärkeitä ravinteita ja hivenaineita. Metsistä ja soilta vesistöihin karkaa muun muassa humusta, hiekka ja hiesua. Kasvukauteen osuvat pitkät kuivat kaudet puolestaan tuovat haasteita etenkin peltojen vesitalouden hallintaan. Vettä tulisi saada pidätettyä mahdollisimman paljon maaperään pelloilla, metsissä ja soilla.
Juuri alkaneessa Valonian, Turun ja Salon kaupunkien sekä Paimionjoki-yhdistyksen PUUJALKA-yhteistyöhankkeessa edistetään useita kestävän vesienhallinnan tavoitteita. Tavoitteena on vesistöjen, kuivatusuomien tai pienvesien tilan parantaminen, vesistökuormituksen vähentäminen, valuma-aluetasoiset tarkastelut, toimien kohdistaminen herkille ja luonnonarvoiltaan merkittäville alueille sekä sopeutuminen lisääntyviin tulviin ja pitkäaikaisiin kuivuuksiin.
Puun hallitulla käytöllä voidaan tehostaa vesiensuojelua ja lisätä monimuotoisuutta
Yhtenä vesiensuojelumenetelmänä käytetään puun lisäämistä ojiin ja puroihin. Suomen ympäristökeskuksen tekemissä tutkimuksissa (PuuMaVesi) havaittiin, että hallittu puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin, purku-uomiin, pienvesisiin ja myös rantavyöhykkeillekin voi merkittävästi tehostaa ravinteiden talteenottoa ja ehkäistä vesistöhaittoja. Samalla elinympäristöjen monimuotoisuus kasvaa, mikä parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa.
Kunnostuskohteita Turussa, Paimiossa ja Salossa
Kohdealueilta ovat Turun kaupungin omistamat maa-alueet (mm. Kuninkoja, Jaaninoja), Paimionjoen vesistö ja Salon seudun pienet virtavedet (mm. Perniönjoen alue). Alueilta kartoitetaan kunnostettavaksi soveltuvia puroja, joiden valuma-alueille laaditaan vesienhallinnan yleissuunnitelmat.
“Valuma-aluetasoisessa vesienhallinnan ja vesiensuojelun suunnittelussa yhteistyö maanomistajien, sidosryhmien, asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken on ensisijaisen tärkeää. Luonnon ja ihmisen kannalta kestävien ratkaisujen löytämisen ja käytännön toteutuksen edellytyksiä ovat avoin viestintä, luottamus ja tutkitun tiedon hyödyntäminen. Tavoitteenamme on vesien tilan parantaminen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen yhdistettynä kestävään maa- ja metsätalouteen.”, sanoo Valonian vesiasiantuntija Jarkko Leka.
Valuma-aluesuunnittelu ja puunkäyttö maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa -hanke (PUUJALKA-hanke) on alkanut maaliskuussa 2021 ja kestää marraskuulle 2022. Hankkeen rahoitus saadaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, joka on myöntänyt hankkeelle 132 00 euron avustuksen (70 % kokonaiskustannuksista).
