Elokuussa julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti vahvisti viestiä siitä, että käynnissä olevan maapallon lämpenemisen vaikutukset ovat ennennäkemättömän laajoja, ja jokaisella asteen kymmenyksellä on merkitystä. Ilmastotoimien tahti kiihtyy ja muutoksia aivan jokaisen arkeen on siis väistämättä luvassa.

Suomalaisten kulutustottumuksissa on paljon korjattavaa: vuonna 2019 suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki oli jopa 10,3 tonnia – selvästi EU-maiden keskiarvoa korkeammalla. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä tulisi päästä 2,5 tonniin, mutta tämäkään ei ole pidemmän päälle riittävä taso. Erityisen huolestuttavaa on, että 2000-luvulla suomalaisten kotitalouksen kulutuksen päästöt ovat kasvaneet tulotason parantumisen ja kuluttamisen lisääntymisen myötä, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastainen.

Kestävämmät valinnat eivät useinkaan tarkoita luopumista tai muutosta kurjempaan, ja ekologiset valinnat ovat vieläpä usein myös kukkaroystävällisiä. Laatu korvaa määrän lahjoissakin. Osta vaate tai esine lahjaksi vain, jos tunnet varmasti lahjan saajan mieltymykset ja tarpeet: käyttöön tuleva, aidosti tarpeellinen lahja on aina ekologisempi, kuin kaapin perälle tai suoraan kiertoon päätyvä hankinta. Moni vierastaa myös turhaan ajatusta kirppislahjoista. Suosi elämyslahjoja – esimerkiksi annajotainmuuta.fi-sivustolle on koottu monenlaisia aineettomia lahjavinkkejä.

Tehkää päiväkoti- ja kouluikäisten lasten kaveripiirissä vanhempien yhteinen sopimus lahjattomista lastenkutsuista. Useimmille vanhemmille on helpottavaa, kun synttäreille voi saapua ilman marketista hankittuja 10 euron muovileluja, jotka alkuinnon jälkeen kertyvät turhan pantiksi synttärisankarin lelukaappiin. Samalla lapset oppivat, että juhlissa paketteja tärkeämpää on yhdessäolo ja jaettu ilo.

Anna Sampo

viestintäasiantuntija
anna.sampo@valonia.fi
040 197 2257