Luonnonvarakeskus julkaisi hiljattain vertailun kalatuotteiden ilmastovaikutuksista, joka sisältää mielenkiintoista tietoa kuluttajien mahdollisuuksista vaikuttaa oman kulutuksen ilmastovaikutuksiin.

Kotitalouksien hiilijalanjäljestä noin 19 % aiheutuu elintarvikkeista. Yleisesti ottaen länsimaisissa ruokavalioissa eläinperäisten tuotteiden osuutta tulisi vähentää terveys- ja ilmastosyistä ja kasviperäisten tuotteiden osuutta lisätä. Kalan ja muiden merenelävien kulutuksen katsotaan olevan globaalisti keskimäärin suositellulla tasolla. Suomessa kotimaisen kalan kulutusta on edelleen varaa lisätä sekä terveys- että ympäristösyistä. Suomalaiset kuluttavat vuotuisesti kotimaista kalaa noin neljä kiloa ja tuontikalaa kymmenen kiloa. Tuontikala ja kasvatettu kala ovat korvanneet suomalaista luonnonkalaa. Esimerkiksi tonnikalaa kulutetaan hieman enemmän kuin Suomessa kasvatettua kirjolohta.

Kasvatetun kalan ilmastovaikutus muodostuu pääosin kalalle ruokittavan rehun raaka-aineista ja kasvatuksesta. Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on pienempi kuin Suomeen kuljetetulla norjalaisella kasvatetulla lohella. Yleistyvällä kiertovesikasvatuksella hiilijalanjälki on tuntuvasti korkeampi kuin tavanomaisella verkkokassikasvatuksella.

Kalastetun luonnonkalan ilmastovaikutus muodostuu erityisesti kalastuksessa käytettävistä polttoaineista ja pakkauksista. Suomalainen luonnonkala on ilmastovaikutuksiltaan suositeltavin vaihtoehto, sillä luonnosta pyydetyt muikku, silakka, kuha ja ahven ovat kasvatettua kalaa ilmastomyönteisempiä. Ero kasvatetun kalan ja luonnonkalan välillä johtuu pääasiassa kalankasvatukseen sisältyvästä rehun tuotantoketjusta. Luonnonkaloista yleisesti saatavilla olevat silakka ja muikku ovat ilmastolle myönteisimmät vaihtoehdot.

Luonnosta pyydetyllä kalalla ja kasvatetulla kalalla on etumatkaa useisiin muihin eläinproteiinin lähteisiin nähden. Suurimmat ilmastohyödyt eläinproteiinien lähteiden osalta voi saavuttaa vaihtamalla naudanlihan suomalaiseen kalaan. Pyydetyllä silakalla on noin kymmenkertaisesti pienempi ilmastovaikutus naudanlihaan verrattuna. Kotimaisen kalan määrän lisäämisellä ruokavalioon voi olla tuntuva vaikutus kuluttajan hiilijalanjälkeen.


Tilaa Ekovinkit sähköpostiisi:


Jussi Aaltonen

vesistöasiantuntija
jussi.aaltonen@valonia.fi
040 186 1765