Energian hinnat nousivat ennätyslukemiin vuonna 2022, ja kalleimmillaan sähköstä on maksettu yli 60 senttiä/kWh. Suurin hintaa nostava tekijä on Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota, joka on vaikuttanut Venäjän kaasutoimituksiin. EU:n sisämarkkinoiden sähkön hinta on sidottu kaasun hintaan, ja kaasusta suurin osa tuodaan alueen ulkopuolelta. Tuotantotavan lisäksi sähkön hintaan vaikuttavat myös kysyntä ja tarjonta.

Kuluttajia on rohkaistu sähkön säästöön laajalla rintamalla. Näkyvin kampanja on Motivan koordinoima Astetta alemmas. Sähkön kulutusta onnistuttiinkin vähentämään marras-joulukuussa noin 10 % verrattuna edellisvuoteen. Sähkön säästön lisäksi kampanjassa ohjataan kulutusjoustoon, joka saattaa olla monelle uusi termi. Yksinkertaisimmillaan sähkön kulutusjousto tarkoittaa sähkönkulutuksen ajoittamista niihin aikoihin, jolloin kysyntä on pienintä, eli öihin ja viikonloppuihin.

Sähkönkulutuksen huiput osuvat arkiaamuihin klo 8–10 välille ja arki-iltoihin 17–20 välille. Kulutuksen ohjaaminen pois näiltä tunneilta tuo kustannussäästöjä pörssisähköä ostaville, mutta toimenpide on tärkeä myös määrähintaisen sopimuksen tehneille. Näin parannetaan sähkön riittävyyttä silloin, kun käyttö on muuten suurinta. Kulutusjoustossa esimerkiksi pientalojen lämminvesivaraajan lämmitys kannattaa ajoittaa mahdollisuuksien mukaan yöaikaan. Jätä sähkökiukaan lämmittäminen viikonloppuun, vältä uunin käyttöä suurimpien kulutushuippujen aikaan ja ajasta tiskikone käymään yöllä.

Sähkön hinnan, tuotannon ja riittävyyden tilaa voi seurata vaikkapa puhelinsovelluksesta. Hyviä sovelluksia tähän tarkoitukseen ovat esimerkiksi Fingridin Tuntihinta ja Koodimetsän Sähkönseuranta. Energiakriisissä parasta on kuitenkin käyttämätön sähkö. Kulutusjousto yhdessä energiatehokkuustoimien kanssa mahdollistaa kulutuksen pienentämisen ja kulutuskuormituksen jakamista tasaisemmin.

Ronja Ryyppö

Ronja toimi Valoniassa energia-asiantuntijana kesään 2023 saakka.