Lasten peruskunto on viime vuosina heikentynyt. Syitä voidaan hakea muuttuneista liikkumistavoista – yhä useamman lapsen arkimatkat taittuvat huoltajan auton kyydissä. Koulumatka omalla lihasvoimalla onkin oiva keino lisätä liikkumista. Menopeliksi koululaisen kannattaa valita pyörä, sillä uusien tutkimusten mukaan pyöräilyllä saattaa olla enemmän terveydellisiä vaikutuksia kuin kävelyllä.

Pyöräilyn on todettu olevan muista perusliikuntataidoista erillinen taito. Siinä tarvitaan tasapainon lisäksi havaintomotorisia taitoja, joissa eri aistien avulla saadaan tietoa itsestä ja ympäristöstä. Pyörän selässä vaihtuvat maisemat lujittavat myös luontosuhdetta, sillä karvamadot ja muut kevään merkit bongaa helpommin lähietäisyydeltä kuin auton takapenkillä istuen. Omin voimin kuljettu matka onkin herkkua vireystilalle ja keskittymiskyvylle, ja on pohdittu, pitäisikö pyöräilyn opettelu ottaa osaksi esikoulujen ja koulujen opetussuunnitelmaa.

Koulujen suurimmat mahdollisuudet liikkumisen edistämisessä ovat innostaminen kävelyyn ja pyöräilyyn sekä liikenteessä tarvittavien taitojen opettaminen. Koulun aloittavan lapsen kyky hahmottaa liikennetilanteita on vasta kehittymässä, joten taitoja on syytä hioa myös kotona, yhdessä aikuisen kanssa. Pyöräilyn opetuksen edistämiseksi tehdään yhteistyötä niin kunnissa kuin valtion tasolla, joten kannattaa tarkistaa, onko lapsesi koulu jo mukana Fiksusti kouluun -ohjelmassa tai hyödynnetäänkö koulussa esimerkiksi Koulukuntaliiton Pyöräilysankareita.

Pyöräily tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen liikkumiseen, joka voi motivoida lasta valitsemaan harrastuksenkin kotikulmilta. Tämä säästää vanhempien ajan lisäksi ympäristöä, kun yksityisautoilu vähenee. Pyöräilykauden katkaiseva talvikin on voitettavissa, sillä talvipyöräilyn opettelu lapsena ei lopulta ole sen kummallisempaa kuin kesäpyöräily. Suomessa suurin potentiaali koulumatkaliikunnan lisäämiseen onkin talvisin.

Marja Tommola

kestävän liikkumisen asiantuntija
marja.tommola@valonia.fi
040 8328 515