Miten ilmasto- ja kestävyyskysymykset liittyvät tuleviin hyvinvointialueisiin?

Sote-uudistuksen myötä Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Alueiden ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan aluevaaleilla 23.1.2022. Varsinais-Suomen alueelle valitaan 79 valtuutettua. Myös ympäristö- ja kestävyyskysymykset kytkeytyvät tuleviin hyvinvointialuevaaleihin sekä hyvinvointialueiden päätöksentekoon erityisesti hankintojen kautta.

Erityisen merkittäviä hyvinvointialueiden vastuulla olevia hankintoja ilmastovaikutusten ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta tulevat olemaan kiinteistöihin ja rakentamiseen, liikkumiseen ja kuljetuksiin sekä ruokaan liittyvät hankinnat. Hyvinvointialueiden toimesta tarjotaan päivittäin suuria määriä aterioita, joten päästöjen ja esimerkiksi ruokahävikin näkökulmasta ei ole yhdentekevää, mitä lautasille päätyy.

Hyvinvointialueen rakennuskanta on kunnoltaan vaihtelevaa ja korjaustarpeet ovat mittavia. Kiinteistöjen ja rakentamisen teemassa tehtävillä energia-, uudis- ja korjausrakennuttamis- sekä kunnossapitohankinnoilla on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa noin 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten käytönaikainen energiankulutus muodostaa peräti kolme neljäsosaa Suomen koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Tästä suurin osa aiheutuu tilojen lämmityksestä.

Tuleva hyvinvointialue tulee olemaan myös liikennepalvelujen tilaaja ja käyttäjä, joten myös liikennepalveluiden kilpailutuksella on paljon merkitystä. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden järjestellä henkilö- ja tavaralogistiikkaa yhtenäisesti ja selvittää yhteiskuljetusten mahdollisuuksia. Merkittävä kysymys on myös se, miten hyvinvointialue tukee asiakkaidensa, mutta myös työntekijöidensä kestävän liikkumisen mahdollisuuksia. Varsinais-Suomen hyvinvointialue tulee työllistämään yli 20 000 henkilöä.

Lisäksi hyvinvointialueilla tullaan tekemään valtavasti palveluhankintoja esimerkiksi perusterveydenhuoltoon liittyen. Käytännössä toimintaa toteuttaa suuri joukko palvelusektorin yrityksiä, joiden toiminnan kestävyyteen palveluhankinnoilla voidaan vaikuttaa.