Tiesitkö, että Suomen ensimmäisen kirjaston perustivat Vaasan hovioikeuden jäsenet jo vuonna 1794. Kirjaston tehtävänä on alusta asti ollut kansalaisten yleissivistyksen nostaminen. Tietokirjojen määrä oli varsin suuri verrattuna kaunokirjallisuuteen – romaanin sai lainata vain, jos samalla lainasi myös tietokirjan. Kirjojen lainaaminen oli maksullista aina vuoden 1928 kansankirjastolakiin saakka.
Kirjastojen toiminta on kierrätystä ja kiertotaloutta parhaimmillaan. Toiminta perustuu lainaamiseen ja yhteiskäyttöön. Lainaustoiminta onkin laajentunut ja monipuolistunut. Kirjat ovat edelleen ykkösenä lainauslistalla, mutta valikoimista löytyy paljon muutakin: äänikirjoja, musiikkia, digitaalisia ja lautapelejä sekä kausikortteja kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Löytyypä jostain vielä VHS-videoitakin sekä digitointimahdollisuus omien vanhojen aarteiden tallentamiseen. Valikoimassa voi olla myös tavaroita, kuten liikuntavälineitä, roskienpoimijoita, energiamittareita, soittimia ja taidevälineitä. Valikoima vaihtelee, joten tutustu kotikuntasi kirjaston palveluihin.
Tulevaisuuden kirjastoissa asiakkaiden omistajuus tilaan ja toimintaan korostuu ja myös osaamista ja tietoa laitetaan kiertoon. Esimerkiksi pajatoiminta on löytänyt tiensä yhä useampaan kirjastoon. Kirjaston pajassa voi esimerkiksi pidentää vaatteen tai esineen käyttöikää tuunaamalla vaatteita yhteisillä ompelukoneilla tai 3D-tulostamalla varaosia.
Kirjasto on kokenut historiansa aikana monenlaisia muutoksia ja kehittämistyö on jatkuvaa. Edelleen se on koko kansan sivistyksen kohottaja ja sillä on tärkeä rooli kestävän kehityksen kasvatuksessa sekä ympäristöviestinnässä. Kirjastot lisäävät myös arjen kestävistä valinnoista. Olisikin tärkeää, että kirjastoista kuntalainen saa tietoa myös kotikunnan kestävän kehityksen työstä ja tavoitteista.
Lue lisää
Tilaa Ekovinkit sähköpostiisi:
