Kotitalouksissa muodostuvasta polttokelpoisesta sekajätteestä noin kolmannes on eloperäistä eli biojätettä. Turun seudulla polttokelpoiseen sekajätteeseen menee vuodessa yli 60 kiloa biojätettä asukasta kohden. Biojätteen erilliskeräyksen aloittamisessa ja kiinteistökohtaisessa kompostoinnissa on edelleen paljon parannettavaa. Sama pätee ruokahävikin vähentämiseen.

Omakotitaloasukkaalle kompostoinnin aloittaminen tuo pitkäjänteisesti taloudellista hyötyä, sillä kiinteistöllä tehtävä biojätteen käsittely on yleensä ehtona jäteastian tyhjennysvälin pidentämiselle. Tyhjennysväliä saa luonnollisesti pidennettyä entisestään kierrättämällä maksutta kierrätyskelpoiset muovit, kartongit, paperit ja metallit niille varatuissa kierrätysastioissa. Kierrätysastioita löytyy usein esimerkiksi kauppojen pihalta. Erilliskerätyt kierrätysmateriaalit voi toimittaa keräyspisteeseen esimerkiksi kauppareissun yhteydessä. Kiinteistökohtaiset lajitteluastiat tekevät kierrätyksen vieläkin helpommaksi – selvitä omalta jätehuollon palveluntarjoajalta mahdollisuus esimerkiksi nelilokeroastiaan. Jäteastian tyhjennysvälin määräykset voi tarkistaa oman kunnan verkkosivuilta.

Kiinteistöllä tehtävä kompostointi keventää huomattavasti myös sekajätteen painoa, sillä biojäte on vesipitoista ja siten varsin painavaa suhteessa muihin jätejakeisiin. Sekajätteen keventäminen keventää myös jäteauton kuormia. Kompostori tuottaa käyttökelpoista ja ravinnerikasta multaa esimerkiksi takapihan istutuksille tai omalle viljelypalstalle. Biojäteastian tyhjentäminen kompostoriin herättelee myös ruokahävikin vähentämiseen.

Biojätteen käsittelyyn tarkoitettu kompostorin tulee olla suojattu tuhoeläimiltä, lämpöeristetty ja sateelta suojattu. Markkinoilta löytyy monenlaisia ratkaisuja kiinteistökohtaiseen kompostointiin. Kompostorin voi rakentaa myös itse. Perehdy huolellisesti esimerkiksi mitoitukseen ennen kompostorin hankintaa, jotta hankittu kompostori kykenee käsittelemään kiinteistön eloperäiset jätteet. Huomioi myös jälkikompostointi, jolla varmistat parhaan kompostimullan. Jälkikompostori voi olla esimerkiksi puutarhakomposti, johon sekoitetaan kerroksittain kompostoitua biojätettä ja puutarhajätettä, kuten lehtiä ja risuja.

Jussi Aaltonen

vesiasiantuntija
jussi.aaltonen@valonia.fi
040 186 1765