Maataloudessa voidaan vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia kannattavuus huomioiden. Jokaiselle tilalle löytyy sopivia tilakohtaisia toimia. Tämä materiaali tarjoaa työkaluja ja esimerkkejä erilaisilta varsinaissuomalaisilta tiloilta ilmastokestävyyden kehittämiseen. Työssä kannattaa hyödyntää myös pienryhmiä, verkostoja ja muita tapoja jakaa osaamista ja kokemuksia muiden kanssa.
Oikeanlaisten viljelymenetelmien valinnalla voidaan huolehtia maan kasvukunnosta ja pellon vesitaloudesta. Toimien avulla saadaan lisättyä hiilensidontaa ja napattua talteen valumavesien ravinteet ja hiili. Orgaanisen aineksen lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia myös pellon tuottavuuteen ja satoon. Varsinais-Suomessa suurin osa pelloista on kivennäismaita, ja erityisesti savimaita, joiden nykyisistä hiilivarastoista huolehtiminen ja hiilen kerryttäminen syvempiin kerroksiin on erityisen tärkeää. Suomen kivennäismaapeltojen hiilivarasto on pienentynyt viime vuosikymmenien aikana noin 0,4 % vuodessa (Luken seurannassa n. 100-200 kg/ha/vuosi).
Samat toimet auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sään ääri-ilmiöiden kohtaamisessa. Tiloilla voidaan vaikuttaa myös energiankäyttöön ja -tehokkuuteen ja hillitä siten ilmastovaikutuksia.
Tämä materiaali perustuu Tieto käyttöön, hiili peltoon -hankkeen toteutukseen. Hanketta toteuttivat MTK-Varsinais-Suomi, ProAgria Länsi-Suomi ja Valonia, ja se sai rahoituksen maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudesta.
Teimme Hiilipelto-pienryhmiin osallistuneille tiloille haastattelukierroksen ja koostimme kokemuksia uutisjutuiksi ja videoksi. Tältä sivulta löydät poimintoja viljelijöiden mietteistä!
”Minusta on mahdottoman hienosti sanottu, että viljellen ja varjellen. Siinä on aika paljon tekemistä, kun sen pystyy toteuttamaan ja lunastamaan. Lähdimme Hiilipelto-hankkeeseen mukaan, jotta saisimme kokemuksia muilta viljelijöiltä. Uutena oppina on tullut viljavuusasioiden tarkempi analysointi ja vesiensuojeluun liittyviä asioita. Aina ei ole ollut aikaa tapaamisiin, mutta onneksi hankkeen materiaaleja tutkimalla pääsee kärryille asioista.”
Materiaaleja ja tehtäviä ilmastokestävyyden kehittämiseksi pelloilla
Olemme koonneet yhteen pienryhmätapaamisten teemoihin pohjaten materiaaleja, työkaluja ja tehtäviä, joita seuraamalla voit tarkastella omaa tilaa ja sopivia toimenpiteitä.
1 Hiilikartoitus
Erilaisten laskurien ja työkalujen avulla voit laskea tilan tuotannon hiilijalanjäljen ja arvioida ilmastovaikutuksia. Hiilipelto-hankkeen viljelijät tekivät aluksi tilan kartoituksen maksuttomalla ProAgrian hiilikartoitustyövälineellä tapaamisessa opittiin tulkitsemaan tuloksia oman tilan kehittämisen apuna. Sama kartoitus tehtiin hankkeen lopuksi.
Hiilikartoitustyövälineeseen on koottu sekä kasvintuotanto- että kotieläintilan näkökulmasta keskeiset asiat, joilla vaikutetaan ilmastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tuloksena saat arvion, mitkä tuotannon osa-alueet ovat kunnossa ilmastonäkökulmasta, ja missä on vielä kehitettävää. Tämän perusteella voit itse tai asiantuntijoiden kanssa miettiä kehittämiskohteita ja arvioida eri toimintatapojen vaikutuksia muutokseen.
Materiaalit:
ProAgria | Ilmastoratkaisut – hiilikartoitus
2 Viljelysuunnittelu
Viljelysuunnittelu on tärkeää ilmastokestävyyden lisäämiseksi. Pitkän aikavälin suunnitelmalla ja oikeilla toimenpiteillä saadaan sekä kannattavuutta että ilmastohyötyjä. Hiilipelto-pienryhmissä tavoitteena oli pohtia viljelykiertoa ja kasvivalintoja sekä tarkastella omien peltolohkojen soveltuvuutta suunniteltuun käyttöön.
Tehtävä. Tutki viljelysuunnitelmiasi tai lohkokorttejasi muutaman viime vuoden ajalta ja kirjaa ylös seuraavia asioita:
- Millainen viljelykiertosi pääosin on?
- Miksi valitset tietyt kasvit tietylle lohkolle tai jätät jonkun lohko viljelykierron ulkopuolelle?
- Millaisia satoja olet keskimäärin saanut ja onko niissä tapahtunut muutosta esimerkiksi viimeisen 10-20 vuoden aikana?
- Jos jokin lohko on ollut pitkään kesannolla, oletko käynyt tutkimassa sen tilaa toisinaan?
- Miten lohkojen käyttö jakautuu koon, muodon, kaltevuuden tai tilakeskuksen etäisyyden kanssa?
Pohdi lohkojasi ja ryhmittele ne toimintasi kautta jonkin tekijän perusteella. Esimerkiksi satovarmuus, käyttö/viljelykierto. Pohdi ryhmitellessäsi, onko lohko tehokas tuotannossa, pitäisikö lohkon käyttöä muuttaa tai voiko niiden tuottavuutta parantaa, pitäisikö lohko poistaa peltokäytöstä.
Materiaalit:
Viljelykiertojen vertailutyökalu, Ruralia-instituutti 2023
Sirppi – Maatalouden uusi aikakausi
PeltoOptimin opasvideo Youtubessa
Uusi CAP-ohjelma -webinaaritallenne (MTK-Varsinais-Suomi) 4.11.2022 Youtubessa
3 Maan viljavuus ja maanparannusaineet
Viljavuusanalyysin avulla arvioidaan maan kasvukuntoa. Perustutkimus antaa tietoa maan kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista, eli maalajista, ravinnetilasta, happamuudesta ja multavuudesta. ProAgrian laaja NIR-analyysi antaa tietoa myös biologisista tekijöistä, eli mikrobien biomassasta ja aktiivisuudesta sekä sieni/bakteerisuhteesta. Carbon Check -analyysin avulla saadaan käsitys, kuinka paljon hiiltä on varastoitunut maaperään, missä muodossa hiili on sekä miten maan hiilipitoisuutta voidaan parantaa.
Viljavuusanalyysi auttaa ympäristön tilan seurannassa, mutta myös viljelyn kehittämisessä ja lannoitteiden optimoinnissa. Analyysin pohjalta voidaan tehdä viljelysuunnitelma, jossa sekä kalkitus että lannoitus saadaan mitoitettua vastaamaan todellista tarvetta ja välttää ylilannoitusta.
Hiilipelto-pienryhmän tapaamisessa tarkasteltiin seurantatiloilla tehtyjen viljavuusanalyysien tuloksia, tunnistettiin oireita lohkolta ja arvioitiin sopivia maanparannusmenetelmiä.
Tehtävä. Pohdi ja kirjaa ylös seuraavia asioita:
- Mitä maanparannusaineita olet tilallasi käyttänyt (kipsi, rakennekalkki, maanparannuskuidut, kuivalanta, lietelanta, muu) ja millä perusteella aine on valittu (soveltuvuus lohkolle, soveltuvuus viljelykasville, kokeiluhalun, suositus, soveltuva kalusto, hinta, saatavuus)?
- Mitä muokkausmenetelmiä olet kokeillut tilalla ja oletko tehnyt muokkaukseen muutoksia viime vuosina?
- Onko maanparannusaineen käytössä eroa omien ja vuokramaiden välillä?
- Millaisia kokemuksia ja tuloksia näistä on ollut?
Hiilipelto-pienryhmän tapaamisessa tarkasteltiin seurantatiloilla tehtyjen viljavuusanalyysien tuloksia, tunnistettiin oireita lohkolta ja arvioitiin sopivia maanparannusmenetelmiä.
Materiaalit:
Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille (PDF)
Lanta tehokkaaseen käyttöön – Lannasta maanparannusta ja ravinteita kasvinviljelytiloille (PDF)
4 Maan rakenne ja pellon vesitalous
Maan kasvukunto ja toimiva pellon vesitalous on viljelyn ja hiilensidonnan perusta. Kun viljavuutta eli kemiallisia tekijöitä arvioidaan laboratoriotesteillä, voidaan maan rakennetta eli maan fysikaalista ja biologista kasvukuntoa arvioida itse erilaisten helppojen testien ja havainnoinnin avulla. Hiilipelto-pienryhmässä tehtiin pelloilla kuoppatesti, veden imeytymistesti ja murukestävyystesti, jotka auttavat arvioimaan maan rakennetta ja vedenläpäisevyyttä.
Tehtävä. Tutustu MARA-kortteihin ja testeihin. Ota lapio, vettä ja muut tarvittavat välineet mukaasi ja käy pellolla havainnoimassa, millaisia muruja löytyy, onko maassa lierokäytäviä, kuinka tiivistä maa on, miten vesi käyttäytyy ja ovatko kasvintähteet hajonneet?
Materiaalit:
Maan rakenteen arviointi, työohje
Peltomaan laatutestin ohjeet, ProAgria, PDF
Peltotestejä – Uudistavan-viljelyn-e-opisto (bsag.fi), PDF
Peltokierros Västankvarnissa -videosarja: Maan rakenteen arviointi – YouTube
Maaneuvo (Ruralia-instituutti)
Maan kasvukunto (OSMO) -materiaalit (Ruralia-instituutti)
Peltohavainnot kasvukunnon hoidon lähtökohtana -diaesitys, Rajala J. (Ruralia-instituutti 2023)
5 Lumovesi ja Ympäristökioski -työkalut
Ympäristökioski on vapaasti käytössä oleva sovellus, josta saat käytännönläheistä opastusta erilaisiin maatilan vesistö- ja ilmastovaikutuksia pienentäviin sekä maan kasvukuntoa ja luonnon monimuotoisuutta lisääviin valintoihin. Hiilipelto-pienryhmissä tunnistettiin LumoVesi-työkalua hyödyntäen oman tilan ympäristö- ja vesienhallinnan haasteita ja pohdittiin niihin soveltuvia ratkaisuja. Ympäristökioski tehtiin tilakohtaisena neuvontana seurantatiloille.
Tehtävä. Tutustu Ympäristökioski-sivustolla löytyviin toimenpiteisiin. Katso sovelluksen esittelyvideo ja rekisteröidy käyttäjäksi, niin pääset hyödyntämään sitä oman tilan toimien suunnittelussa.
Materiaalit:
Ympäristökioskin esittelyvideo (youtube.com)
Hyödyt irti Ympäristökioskista -webinaari 31.1.2023 (youtube.com)
6 Hiililaskurit ja talous
Hiililaskurit auttavat saamaan kuvan tilan hiilijalanjäljestä, kasvihuonekaasupäästöistä, hiilivirroista ja hiilen sidonnasta. Ne auttavat viljelysuunnittelussa ja eri toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Hiilimarkkinat kehittyvät koko ajan ja maatalouden hiilensidonnasta voi jo nyt saada korvausta, mutta erilaisia serfiointeja tarvitaan ja kehitetään todentamiseksi.
EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikosta saavutettiin alustava sopu alkuvuonna 2024 ja asetuksessa on mukana hiiliviljelyllä aikaansaatavat maaperään liittyvät päästövähennykset. Hiiliviljelytoimenpiteiden vaikutusten tulee kestää vähintään viisi vuotta, jotta niillä aikaansaatuja poistoja, päästövähennyksiä ja varastoja voidaan sertifioida.
Materiaalit:
Hiilivarannon laskenta MM Wisussa
Hiilimarkkinat ja hiilikompensaatiojärjestelmät – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)
7 Kartta-aineistot lohkojen ongelmakohtien tunnistamisessa
Pienryhmissä opeteltiin tunnistamaan ongelmakohtia peltolohkolla havainnoimalla ilmakuvia ja paikantamalla kohdat maastossa. Tässä hyödynnettiin viljelyhistoriaa, historiallisia ilmakuvia ja satelliittikarttoja.
Tehtävä. Ota lohkon viljelyhistoria taustatiedoksi (viljelykasvit, satotaso, muokkaukset, lannoitusaineet). Tarkastele lohkoja seuraavien työkalujen avulla. Käy pellolla havainnoimassa, mistä haasteet voisivat johtua. Miltä näyttävät salaojat, painanteet, reunaojat? Pohdi, mistä tekijöistä ongelmat johtuvat ja millä toimenpiteillä lohkon kasvukuntoa voisi parantaa.
- Google maps ja Google Earth
- Copernicus, valitse Sentinel NDVI kasvustoindeksi ja vääräväri tasot
- Kartta-aineistojen käyttö maan kasvukunto-ongelmien paikannuksessa – työohje 1 – Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi)
- Historialliset ilmakuvat -taso, Paikkatietoikkuna
- Kationinvaihtokapasiteetti-laskuri
Muuta materiaalia
Olemme kunnostaneet vanhoja ojituksia, jotta saamme vesitalouden paremmin hallintaan. Valumavesien hallinta antaa paremmat olosuhteet kaikille kasveille. Palkokasvit ovat olennainen osa viljelykiertoa ja nurmipuolella olemme viljelleet syväjuurisempaa lajia. Kaikessa tekemisessä tähdätään siihen, että tuottaisimme mahdollisimman korkeaa satoa niillä panostuotannoilla, jota on mahdollista järkevästi käyttää”
Ensimmäisessä osassa keskustellaan hiilensidonnan mahdollisuuksista savimailla ja sen merkityksestä maan kasvukunnolle. Miksi on tärkeää kerryttää hiiltä kivennäismailla? Millaista tutkimusta aiheesta on tehty? Mitä hiilensidonnan keinoja on olemassa tilatasolla sovellettavaksi? Sami Talolan haastateltavana on erikoistutkija Helena Soinne Luonnonvarakeskuksesta.
Toisen jakson teemana on ilmastokestävät viljelyratkaisut ja talousnäkökulmat. Mitkä ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja parempiin satoihin? Entä mitkä voisivat olla kestäviä tuotannon tehostamistoimia maatiloilla? Sami Talolan haastateltavana on tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta.
Kolmannessa jaksossa keskustellaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudesta CAP-kaudesta (2023-2027) ja hiilensidonnasta. Mitä uutta CAP27 tuo tiloille hiilensidonnan kannalta? Miten tämä vaikuttaa viljelysuunnitteluun, ja miten viljelijä voisi arvioida kokonaistaloudellisia hyötyjä? Miten markkinat vaikuttavat toimien suunnitteluun? Miksi tilojen kannattaa sitoa hiiltä? Silja Ngobesen kanssa keskustelemassa ovat kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgriasta ja maanviljelijä Juha Wikström Taamarlan tilalta Salosta.
Neljännessä jaksossa keskustellaan erikoiskasveista ja niiden merkityksestä viljelyssä. Miten kasvintuotannon monipuolistaminen ja viljelykierto tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista? Kuinka paljon maahan jää hiiltä ja typpeä erikoiskasvien mukana? Mikä merkitys tällä on viljelyyn? Millaisia taloudellisia näkökulmia erikoiskasveihin liittyy, ja miltä näyttää erikoiskasvien tulevaisuus? Silja Ngobesen vieraina ovat erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta ja maanviljelijä Miika Heinonen Koivunalhon tilalta Tarvasjoelta. Podcast on tehty yhteistyössä FutureCrops 2.0 -hankkeen kanssa.
Viidennessä jaksossa keskustellaan maaperästä. Miksi meidän on tärkeää kiinnittää huomiota maaperään? Mitä tarkoittaa maaperän terveys ja onko se sama asia kuin maan kasvukunto? Miten maaperän hyvinvointia voi seurata ja havainnoida? Keskustelemassa ovat erikoistutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta ja maanviljelijä Tuomas Levomäki Loimaalta. Podcast on tehty yhteistyössä EU-rahoitteisen DeliSoil-hankkeen kanssa.
”Ilmastokestävyyden näkökulmasta tilaa on määrätietoisesti kehitetty jo isäni aikana monipuolisella viljelykierrolla. Sen lisäksi minun aikanani on korostunut vesitalouden hallinta sekä pellon kasvukunto. Toki ne ovat aikaisemminkin olleet tärkeitä, mutta nyt ne ovat korostuneet, kun ilmasto tuntuu muuttuvan. Taamarlan tilalta löytyy WWF:n pilottikosteikko, joka kasvoi ennen kolmimetristä ruovikkoa. Kaivettiin kosteikko ja maat läjitettiin pellolle. Näin pellon tuottotaso ja tulvaherkkyys saatiin paremmaksi ja luonto sai kosteikon. Molemmat voittivat.”
Hyödyllisiä oppaita
Tähän on koottu viljelijöitä hyödyttäviä, käytännöllisiä ja taustoittavia oppaita.
- Tilannetajuinen viljely – suosituksia, BSAG 2024 (PDF)
- Lanta tehokkaaseen käyttöön -opas, ProAgria hankejulkaisut 2020. (PDF)
- Maaneuvo-kortit, Carbon Action
- Ympäristötukiopas, MTK Varsinais-Suomi
- Kerääjäkasviopas – käytännön ohjeita kerääjäkasvien hyödyntämiseen Suomessa, BSAG 2020
- Maanpeitekasvien valinta -tietokortti, Luonnonvarakeskus 2023 (PDF)
- Ruokaproteiinikasvit viljelykierrossa, Luonnonvarakeskus 2023 (PDF)
- Luontopohjaiset vesienhallinnan ratkaisut, Valonia 2024 (PDF)
- Maatalouden vähähiilisyystiekartta – Päivitetyt skenaariot ja arviot päästövähennyksistä vuoteen 2035 ja 2050, MTK, Luke & SLC 2024 (PDF)
- Kastelu peltoviljelyssä, LUOKO ry 2023 (PDF)
”Tilalla on vuosikymmenet viljelty sokerijuurikasta sekä viljaa ja tehty sitä, mikä on ollut tehokkainta ja nopeinta, mutta se ei enää riitä. Lohko, tai edes kasvi kerrallaan yritämme nyt monipuolistaa viljelyä. 82-vuotiaan isäni mielestä tyttären tekoset ovat välillä erikoisia. Hiilipelto-hankkeen myötä isä on nähnyt, ettei tytär ole ainoa nuori ”hömpöttäjä” ja sen vuoksi hanke on ollut myös erittäin tärkeä.”
Lue lisää Lähtelän tilasta, jossa on suunnitelmissa kokeiluja esimerkiksi gluteenittoman tuotannon ja kuituhampun kanssa.
Ilmastokestävään maatalouteen liittyviä tietokortteja
- Maanpeitekasvien viljelyn edistäminen perustuen viljelijöiden näkemyksiin hyödyistä – Jukuri (luke.fi)
- Politiikkasuositus: Monimuotoinen viljely vahvistaa maatalouden muutoskestävyyttä ja huoltovarmuutta – Jukuri (luke.fi)
- Maatalouden päästöt vähenevät muuttamalla toimintatapoja ja maankäyttöä – CANEMURE- Suomen ympäristökeskus – Issuu
- Ilmava Policy Brief – Maa- ja metsätalouden sekä koko maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet (luke.fi)
”Isäkin on huomannut muutoksen. Hän ei alkuun uskonut luomuun ja maanparannukseen, mutta näiden vuosien aikana on joutunut huomaamaan miten hyvä maa ja kasvustot meillä nyt on. Isä toimii tilalla edelleen mentorina ja suurena apuna. Tuloksia on saatu panostamalla syväjuurisiin kasveihin ja nurmivuosiin viljelykierrossa sekä maanäytteitä analysoimalla. Kasvukunnon parantamiseksi tehdyt kokeilut ovat tähän asti aina maksaneet itsensä takaisin.”
Myös Salon Mussaaren kylässä sijaitsevalla Uudentalon tilalla on käynnissä sukupolven vaihdos, kun Juhani Uusitalo siirtää sukutilan isännän vastuun vaiheittain pojalleen Oskari Uusitalolle. Hiilipelto-tapaamiset ovat osoittautuneet hyödylliseksi uuden tiedon omaksumisessa.
Lue lisää: Sukupolvien yhteispelillä ilmastokestävää viljelyä Salossa
Infografiikka: hiilehsidontaa edistäviä keinoja viljelymailla
