Yli 75 prosenttia maailman viljelykasveista on riippuvaisia pölytyksestä. Mehiläiset, kimalaiset, ja kukkakärpäset ovat näille kasveille elintärkeitä. Ampiainen suojelee kasveja tuholaisilta saalistaessaan toukilleen ravinnoksi kirvoja, toukkia ja muita öttiäisiä ja toimii myös samalla pölyttäjänä tietämättäänkin. Esimerkiksi Suomessa viljeltävän, maailmanlaajuiseen vientiin menevän kuminan pölyttyminen on täysin riippuvainen kukkakärpäsestä.

Hyönteisten ja pölyttäjien määrä on vähentynyt radikaalisti viime vuosikymmeninä: saksalainen tutkimus osoitti, että lentävien hyönteisten määrä Saksassa väheni 75 prosenttia 27 vuoden aikana. Syynä ovat hyönteisten elinympäristöjen katoaminen ja pirstoutuminen, vieraslajit, ilmastonmuutos ja hyönteismyrkyt. Maaliskuussa Suomessa valmistui ensimmäinen kansallinen pölyttäjästrategia, joka sisältää toimia pölyttäjien säilymiseksi, pölyttäjäkantojen elpymiseksi ja pölyttäjien vähenemisen syiden korjaamiseksi.

Hyönteismyrkkyjä käytetään edelleen paljon sekä metsätaloudessa, maanviljelyssä, kaupunkien viherhoidossa ja kotipuutarhoissa. Maailman käytetyintä torjunta-ainetta glyfosaattia käytetään Suomessa 600–800 tonnia vuodessa. Turun ja Oulun yliopistojen tutkimuksessa todettiin, että jo erittäin pienet kerta-annokset glyfosaattia vaikuttavat haitallisesti pölyttäjiin. Glyfosaatille altistuneet kimalaiset menettivät oppimiskykynsä ja muistinsa. Saksalaistutkimuksen hyönteisissä oli jäämiä keskimäärin 16 hyönteismyrkystä jopa suojelualueilla. On tutkittu, että hyönteiset joutuvat kosketukseen torjunta-aineiden kanssa jopa kahden kilometrin säteellä. Erityisesti maatalousmaisemissa suojeltujen alueiden ympärillä olisi tärkeä vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Torjunta-aineista vapaan luomuviljelyn lisääminen näillä alueilla on hyvä keino suojavyöhykkeiden suurentamiseksi.

Kotipuutarhoissa voi glyfosaatin sijaan torjua rikkaruohot mekaanisesti. Puutarhamaassa hyvä keino rikkaruohojen kasvun estämiseen on katteiden käyttö. Erityisen tärkeää on muistaa, että torjunta-aineita ei kannata käyttää kasvien kukkiessa, koska se on tuolloin erityisen haitallista pölyttäjille. Suosi ostoskorissasi luomutuotteita, jolloin tulet samalla auttaneeksi pölyttäjiäkin. Pölyttäjien ystävä jättää myös esimerkiksi pralletriini-kemikaaliin pohjautuvat haihduttavat hyönteiskarkoitteet kauppaan – tyynystä haihtuva myrkky ei valikoi, mihin hyönteisiin se vaikuttaa.

Huom! Uutta strategiaa esitellään ympäristöministeriön Pölyttäjäpäivässä to 19.5. klo 10, tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.

Miriam Sewón

projektiasiantuntija
miriam.sewon@valonia.fi
040 1258 418