Virtavesien kunnostushankkeissa on parannettu virtavesien ekologista tilaa elinympäristökunnostuksilla. Kunnostuksia on toteutettu Varsinais-Suomen virtavesissä erityisesti kalastoltaan arvokkaissa kohteissa. Kunnostusten tavoitteena on ollut muun muassa elvyttää Saaristomeren äärimmäisen uhanalaisia taimenkantoja.
Taimenen lisäksi kunnostustoimenpiteistä hyötyvät myös muut vesieliöt, kuten muut kalalajit, ravut ja pohjaeläimet. Virtavesien ekologista tilaa ovat heikentäneet erityisesti jokien ja purojen perkaukset sekä virtavesien patoaminen. Suurin osa Varsinais-Suomen virtavesistä on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi.
Hankkeessa kunnostettiin virtaavia vesiä ja järjestettiin kunnostustalkoita, joihin kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua. Virtavesikunnostusten lisäksi hankkeessa tehtiin virtavesien kunnostustarveselvityksiä, kalastoselvityksiä ja järjestettiin vesiensuojeluaiheisia tapahtumia sekä toteutettiin purojen vedenlaadun seurantoja yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa.
Yhteistyötä laajalla rintamalla
Vuosina 2017–2020 hankkeen toimintaa kohdistettiin muun muassa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöön, jossa tehtiin yhteistyötä muun muassa FRESHABIT LIFE IP -hankkeen kanssa. Uskelanjoen vesistön kunnostuksia toteutettiin yhdessä Lounais-Suomen kalatalousalueen ja Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa. Metsähallituksen kanssa edistettiin muun muassa Teijon kansallispuiston alueella virtaavan Punassuon Lohiojan kunnostusta. Keväällä 2020 käynnistynyt METSO-yhteistoimintaverkostohanke tukee myös virtavesikunnostustoimintaa Salon ja Someron Hyyppäränharjun alueella.
Rinnakkain Virtavesien kunnostushankkeen kanssa on toteutettu Vaellus vapaaksi & puroja kuntoon -hanketta ja Halikonjoen vesistö vaelluskalojen elinympäristönä -selvityshanketta.
Tavoitteena jatkuva virtavesitoiminta
Valonian virtavesikunnostustoiminta aloitettiin vuonna 2014 purokunnostushankkeella, jonka jälkeen on vuosittain jatkettu virtavesien kunnostuksia, selvityksiä, kalastoseurantoja ja virtavesien tilaa edistävää verkostotoimintaa hankerahoituksella. Virtavesihanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä muun muassa Paimionjoki-yhdistyksen, Aurajokisäätiön, Virtavesien hoitoyhdistyksen ja paikallisten kalastusalueiden kanssa. Vuosina 2014–2016 virtavesitoimintaa ovat rahoittaneet Varsinais-Suomen ELY-keskus, EKOenergia, Saaristomeren suojelurahasto, Turun kaupunki, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Someron vesiensuojeluyhdistys, Aurajoen nuorkauppakamari ja paikalliset kalastusalueet.
Virtavesistä paikkatietoaineistoja
Hankkeen selvityksissä ja maastotöissä on kerätty paljon tietoa Varsinais-Suomen alueen virtavesistä. Hankkeessa laadittiin Varsinais-Suomen virtavesistä paikkatietoaineistoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa virtavesien parempi huomioiminen erilaisissa hankkeissa. Aineistoja voidaan hyödyntää myös kunnostusten suunnittelussa. Hankkeissa on toteutettu paikkatietoaineistot Varsinais-Suomen alueen vaellusesteistä ja taimenen esiintymisestä.
Uhanalaisten taimenkantojen suojelun parantaminen – toimintamallin kehittäminen
Tavoitteena on ollut parantaa uhanalaisten taimenkantojen huomioimista maankäytössä, muun muassa maa- ja metsätalouden toimenpiteissä. Hankkeessa on luotu kattava paikkatietoaineisto taimenen (Salmo trutta) esiintymisestä Varsinais-Suomen alueella. Tarkoituksena on luoda toimintamalli, miten uhanalaisten kalalajien esiintymistiedot saadaan laajempaan tietoisuuteen, jotta ne voidaan huomioida erilaisissa toimenpiteissä. Toimijoina on Valonia, Suomen Metsäkeskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Freshabit- Lounais-Suomen joet.
Virtavesitoiminta on jatkunut vuodesta 2014 alkaen. Viimeisimmän hankkeen toimiaika oli 1.4.2018 – 31.12.2020.
