VALUTA3-hanke on WWF Suomen koordinoima laaja vesiensuojeluhanke, jossa toteutetaan konkreettisia vesienhallinnan ratkaisuja Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen osahankkeessa kumppaneina ovat Valonia/Varsinais-Suomen liitto, Kaarinan kaupunki ja Paimionjoki-yhdistys ry.
Hankkeen Varsinais-Suomen osiossa toteutetaan konkreettisia maa- ja metsätalouden vesienhallintatoimenpiteitä Varsinais-Suomen Tarvasjoen ja Hepojoen valuma-alueilla, jotka ovat osa Saaristomeren valuma-aluetta. Konkreettisina toimenpiteinä hankealueelle rakennetaan mm. kosteikkoja, pohjakynnyksiä, kaksitasouomia ja laskeutusaltaita. Toimenpiteet toteutetaan suurempina, sivu-uomakohtaisina toimina, jolloin pystytään aidosti ylittämään maa- ja metsätalouden sektorirajat. Toteutukseen sisältyy sekä kohteiden suunnittelutyö että urakointi ostopalveluina. Konkreettisten kohteiden rakentamisen lisäksi hankkeessa järjestetään neuvontaa maanomistajille, pidetään yllä yhteistyöverkostoja, järjestetään tapahtumia, viestitään vesienhallinnasta ja pyritään levittämään valuma-aluetasoista vesienhallintatyötä Saaristomeren valuma-alueella
Hanke hyödyntää WWF Suomen aiemmissa VALUTA 1 ja 2 -hankkeissa hyväksi ja toimivaksi käytännöksi todettua maanomistajalähtöistä toimintatapaa. Konkreettisia vesienhallintatoimenpiteitä edistetään ja toteutetaan maanomistajien itsensä ilmoittamiin kohteisiin.
Hepojoen valuma-alueen maanomistajille yhteyshenkilö Valonia/Jarkko Leka
Tarvasjoen valuma-alueen maanomistajille yhteyshenkilö Henna Juntunen/Paimionjoki-yhdistys
Tarvasjoen valuma-alue
Tarvasjoki on keskisuuri savimaiden joki ja Paimionjoen suurin sivujoki. Paimionjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Joen suurin sivujoki on Loimaan Mustajärvestä alkunsa saava, Pöytyän ja Liedon kautta virtaava, Tarvasjoen taajaman luona Paimionjokeen laskeva Tarvasjoki, jonka valuma-alue on 141 km². Tarvasjoen valuma-alueesta yli kolmasosa eli 35 % on viljelysmaata. Valuma-alueen reunoilla on laajoja metsä- ja suoalueita. Vesistö on luontaisesti miltei järvetöntä, mikä lisää valuma-alueen vesienhallinnan haasteita, muun muassa tulvaherkkyyttä. Tarvasjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Tarvasjoen valuma-alueella on vuonna 2011 tehty kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu (Vuorinen ym. 2012), jota hyödynnetään hanketyössä.
Tarvasjoen valuma-alueella on paljon potentiaalia vesistön tilan parantamiseen. Jätevesikuormitus tulee vähentymään, sillä sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto Kyrön puhdistamolla loppuu 2024 tammikuun jälkeen. Tämän jälkeen puhdistamo käsittelee toki vielä viemäriverkoston jätevedet, mutta kapasiteetti riittää hieman paremmin, kun tankkiautojen liete kuljetetaan jatkossa Kakolanmäen puhdistamoon Turkuun. Myös maatalouden kuormitukseen saadaan apua mm. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen koordinoimasta KIPSI-hankkeesta. Viljelijät ovat toimineet aktiivisesti Tarvasjoen valuma-alueella, jossa vuoden 2022 loppuun mennessä oli kipsattu jo 26 % menetelmään soveltuvasta pinta-alasta. Viljelysalueiden maaperän parannuksen lisäksi alueella tulisi saada aktivoitua vesistökunnostusten- ja vesienhallintahankkeiden toteutus. Usean hankkeen yhteisvaikutuksella vesien tilaan voidaan saada aikaan näkyvää kohentumista, mikä taas kannustaa laajentamaan työtä muillekin alueille
Hepojoen (Makarlanjoen, Viurikkalanojan, Piikkiönjoen) valuma-alue
Hepojoki on Kaarinan ja Paimion kaupungin alueilla sijaitseva Saaristomeren Piikkiönlahteen laskeva pieni jokivesistö, jonka sivu-uomia ovat muun muassa Makarlanjoki ja Viurikkalanoja. Alajuoksulla joesta käytetään myös nimitystä Piikkiönjoki. Hepojoen valuma-alueen koko on noin 54 km2. Kaikkien vesistön uomien alueella maatalousalueita on lähes 40 % pinta-alasta ja noin 50 % metsäalueita. Suurin osa alueista on savimaita. Alueen metsät ovat rakentamisen, peltoviljelyn ja tieverkoston seurauksena hyvin pirstoutuneita ja valtaosa metsistä on kalliomaita. Valuma-alueella on kuitenkin pienialaisia turvemaa-alueita, joissa on tehty myös ojituksia. Hepojoen vesistön uomaverkostosta valtaosa on peltoalueilla, ja maatalouden peruskuivatus on muuttanut voimakkaasti uomia.
Piikkiönlahti on osa Saaristomeren lounaista sisäsaaristoa ja sen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Piikkiönlahden vedenlaatua on seurattu vesinäytteillä vuodesta 1973 alkaen. Piikkiönlahti on rehevä, matala ja voimakkaasti umpeen kasvava (järviruoko). Hepojoen-Piikiönjoen ja sen sivu-uomien ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiantona Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys on laatinut vuosina 2022–2023 Piikkiönlahden kunnostussuunnitelman (PDF lsvsy.fi). Suunnitelma on valuma-aluelähtöinen, mutta se kattaa myös lahtialueen. Piikkiönjoen sivu-uomien alueella Hepojoen, Makarlanjoen ja Viurikkalanojan alueilla on paljon mahdollisuuksia toteuttaa maatalouden vesienhallintaa ja vesiensuojelua, muun muassa luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmin. Valtaosa uomaverkostosta on aikoinaan perattu maatalouden peruskuivatusta varten ja peltopinta-alan lisäämiseksi. Maatalouden vesienhallinnan parantamiseksi alueella olisi mahdollisuuksia muun muassa kaksitasouomien toteuttamiselle. Hepojoessa on myös merkittäviä luontoarvoja sillä siinä elää erittäin uhanalainen jokirapukanta (Astacus astacus). Hepojokeen nousee keväisin myös merkittäviä määriä kevätkutuisia kalalajeja.
Rahoitus
Hanke on saanut avustusta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta (aiemmin Varsinais-Suomen ELY-keskus) ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon avustushaussa. Hankkeen kokonaisrahoitus on 260 069 € ja Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen avustusosuus on 156 300 €. Kaikki hankekumppanit osallistuvat hankkeen rahoitukseen. Kaarinan kaupunki tukee toimenpiteiden toteutusta 50 000 eurolla. Valonian hankeosuuden suuruus on 34 140euroa. Lisäksi hanke on saanut rahoitusta Saaristomeren Suojelurahastolta.
