Valuma-aluesuunnittelu ja puunkäyttö maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa ja vesiensuojelussa -hankkeessa (PUUJALKA) edistetään useita kestävän vesienhallinnan tavoitteita ja lisätään vesistökunnostusverkoston avulla yhteistyötä ja hyvien kunnostuskäytäntöjen jalkautumista paikallistoimintaan. Tavoitteena on parantaa vesistöjen, kuivatusuomien tai pienvesien tilaa, vähentää vesistökuormitusta, edistää valuma-aluetasoista tarkastelua sekä sopeutumista lisääntyviin tulviin ja pitkäaikaisiin kuivuuksiin. Hankkeella edistetään monihyötyisten luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien käyttöönottoa. Hankkeen toimenpiteissä tarkastellaan etenkin puun käyttöä valuma-alueen vesiensuojelussa ja vesistökunnostuksissa.

Valuma-alue- ja vesistökunnostusten avulla kehitetään vesistökunnostusten toteutuksen toimintaketjua ja parannetaan yhteistyötä. Tavoitteena on, että jatkossa vesiensuojelutoimien ja vesistökunnostusten toteutuksessa huomioidaan vesienhallinta koko valuma-alueella. Hankkeessa kehitetään yhteistyötä maanomistajien ja kaikkien valuma-aluetoimijoiden kanssa. Toteutettavat kunnostukset tukevat yhteistyötapojen löytymistä. Verkostotyön ja viestinnän tarkoituksena on erityisesti edistää vesiensuojelun ja vesienhallinnan yhteistyötä. Hanke toimii Saaristomeren valuma-alueella, jolla vesiensuojelun tehostamiselle on suuri tarve.

Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Turun ja Salon kaupungit sekä Paimionjoki-yhdistys Ry. Varsinaiset kunnostustoimet kohdistuvat yhteistyökumppaneiden alueille, mutta verkostoyhteistyö ja neuvonta ulottuu koko Varsinais-Suomeen.

Logot: Paimionjoki-yhdistys, Salo, Turku

Hankkeen toimenpidekokonaisuudet

Hanke jatkaa Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston toimintaa. Vesistökunnostusverkoston kautta edistetään alueellista yhteistyötä, lisätään vuoropuhelua eri toimijoiden kesken ja tarjotaan neuvontaa vesiensuojelutyötä tekeville paikallistoimijoille. Erityisesti pyritään edistämään valuma-aluetason yhteistyötä maa- ja metsätalouden vesitalouden hallinnassa vesiensuojelun edistämiseksi. Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto toimii koko maakunnassa ja tekee yhteistyötä muiden alueellisten verkostojen ja valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Toimintaa ovat muun muassa:

  • verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö
  • koulutukset ja maastoretket kunnostuskohteille
  • viestintä, neuvonta ja osallisuus

Verkostoon pääset mukaan esimerkiksi tilaamalla verkoston uutiskirjeen. Sitä kautta saat sähköpostiisi tietoa tulevista tapahtumista, rahoitushauista ja muista ajankohtaisista. Vesistökunnostusverkoston tapahtumat ovat kaikille avoimia ja toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta eikä sido sinua mihinkään. Facebook-ryhmässä voit keskustella muiden vesistökunnostajien kanssa aihepiiristä. Tapahtumissa tutustut muihin vesiensuojeluaktiiveihin ja saat lisätietoa oman vesiensuojelutoiminnan tueksi.

Varsinais-Suomen vesistökunnostajat -ryhmä Facebookissa

Twitterissä: #vs_vesistöt

Tilaa uutiskirje syöttämällä sähköpostiosoitteesi:


Hankkeen kohdealueille laaditaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yleisssuunnitelmat, joiden perusteella valitaan kohteet tarkempaan suunnitteluun ja toteutukseen.

  • maa- ja metsätalouden vesienhallinnan valuma-aluesuunnittelu
  • valuma-aluekunnostukset
  • vesistökunnostukset
  • kunnostusten seuranta ja seurannan suunnittelu

Hankkeen kohdealueet ovat

  • Turun kaupungin omistamat maa-alueet (mm. Kuninkoja, Jaaninoja)
  • Paimionjoen vesistö ja
  • Salon seudun pienet virtavedet (mm. Perniönjoen alue).

Kohdealueilta kartoitetaan kunnostettavaksi soveltuvia puroja, joiden valuma-alueille laaditaan vesienhallinnan yleissuunnitelmat.

Valuma-aluesuunnittelu

Suunnittelun lähtökohtana on, että kohdevaluma-alueen vesienhallinnalla ja vesistökunnostuksilla saavutetaan monipuolisia hyötyjä. Yleissuunnitteluun valitaan kohteet aiempien selvitysten ja paikkatietotarkastelun perusteella edellä mainituilta alueilta. Yleissuunnittelua tehdään paikkatieto- ja maastokartoitusaineistoa hyödyntämällä.

Yleissuunnittelun tavoitteena on löytää sopivia kohteita hankkeessa toteutettaville kunnostustoimenpiteille. Siksi yleissuunnittelun näkökulmana on löytää maa- ja metsätalousalueille toteutettavia vesienhallinnan hyviä käytäntöjä edistäviä toimenpiteitä. Tärkeässä roolissa on mahdollisimman luonnonmukaiset menetelmät.

Suunnittelu tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa ja suunnittelu sekä kohteiden toteutus on maanomistajille vapaaehtoista. Kartoitusten alkuvaiheessa selvitetään kohdealueen maanomistajat sekä muut toimijat ja sidosryhmät, joita osallistetaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Suunnittelun tavoitteena on myös löytää yhteinen tahtotila sekä erilaisia keinoja valuma-alueen tilan parantamiseksi.

Valuma-alueiden yleissuunnitelmien avulla valitaan toteutettavat maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan kunnostuskohteet, joihin tehdään tarkemmat toteutussuunnitelmat. Tavoitteena on edistää hyviä ympäristökäytäntöjä valuma-alueella kuten luonnonmukaista peruskuivatusta maa- ja metsätalousalueilla, riittäviä suojavyöhykkeitä vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä sekä maaperän luontaista vedenpidätyskykyä parantavia ratkaisuja.

Valuma-alue- ja vesistökunnostukset

Hankkeessa toteutettavien kunnostustoimenpiteiden tavoitteena on edistää maa- ja metsätalousalueiden vesienhallintaa ja vesiensuojelun tasoa sekä parantaa vesistöjen ekologista tilaa, uhanalaisten vesiluontotyyppien ja eliölajien tilaa. Kohdealueiden valuma-alueita tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota etenkin vesistöjen rantametsiin, tulvarantoihin, tulvametsiin ja suoelinympäristöihin, joissa voidaan kustannustehokkaasti parantaa alueen vesitaloutta ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteitä suunniteltaessa tarkastellaan erityisesti puulisäyksen mahdollisuuksia kustannustehokkaana kunnostusmenetelmänä.

Kunnostustoimilla parannetaan vesienhallintaa, viivytetään vesiä valuma-alueella sekä parannetaan vedenlaatua ja vesistön ekologista tilaa.

Valuma-aluekunnostukset

Mahdollisia valuma-aluekunnostusten toimenpiteitä ovat muun muassa metsätalouden vesiensuojelurakenteet, kuten laskeutusaltaat ja putkipadot, joihin yhdistetään puunlisäystä. Muita toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet kuten tulvatasanteet ja kosteikot sekä maa- että metsätalousalueilla. Näissä kohteissa testataan erityisesti puun lisäystä vesiensuojelurakenteiden ja kosteikkojen toiminnan tehostamisessa.

Vesistökunnostukset

Hankkeessa toteutetaan myös pienvesien ja virtavesien kunnostuksia. Kunnostustoimenpiteinä on erityisesti puun lisäys puroihin. Hallitun puun lisäämisen vesistövaikutuksia on tutkittu kattavasti Suomen ympäristökeskuksen PuuMaVesi-hankkeessa. Puun lisäyksellä tavoitellaan erityisesti vesistöjen monimuotoisuuden lisäystä, mutta myös hydrologian ennallistamista kuten tulvimisen palauttamista rantavyöhykkeelle sekä veden tilan parantamista. Puun lisäyksen ja tulvimisen palauttamisen yhteydessä voidaan toteuttaa myös muita tarvittavia kunnostustoimenpiteitä, jotka tukevat purojen ennallistamista. Esimerkiksi perattujen uomien kunnostamista kivien ja soran palauttamisella tai tulvatasanteiden rakentamista.

Logot: Valonia, Varsinais-Suomen Vesistökunnostusverkosto

Hankeaika

Hankkeen toteutusaika on 1.3.2021–15.11.2022

Rahoitus

Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Valtionavustuksen osuus hankkeen kokoinaiskustannuksista on 70 %. Lisäksi Saaristomeren suojelurahasto on myöntänyt hankkeelle avustuksen elokuussa 2021.

Valonia, Turun kaupunki, Salon kaupunki ja Paimionjoki-yhdistys ry osallistuvat hankkeen omarahoitukseen.

Hankkeen uutiset ja materiaalit

tapahtumat

Täällä ei ole vielä mitään.

muuta materiaalia ja lisätietoa

Tämän hankkeen parissa työskentelevät asiantuntijat

Jarkko Leka

vesi- ja luontoasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Jussi Aaltonen

Jussi työskenteli Valoniassa vesistöasiantuntijana helmikuuhun 2024 saakka.

Anna Sampo

viestintävastaava
anna.sampo@valonia.fi
040 197 2257

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

Janne Tolonen

Janne työskenteli Valoniassa vesi- ja luontoasiantuntijana vuoden 2023 joulukuuhun saakka.

Omar Badawieh

projektityöntekijä
omar.badawieh@valonia.fi
040 680 4467