Saaristomeren rannikon pienvedet -hankkeessa selvitettiin Saaristomeren rannikon pienvesien (mm. pienet merenlahdet, fladat, kluuvit) nykytilaa ja kunnostustarpeita maastokartoitusten ja paikkatiedon avulla.
Hankkeessa kartoitettiin myös Kemiönsaaren ja Särkisalon virtavesien tilaa ja kunnostustarpeita. Kemiönsaaren tärkeimmissä kohteissa toteutettiin sähkökoekalastuksia. Koekalastuksissa Kemiönsaaren Sunnanåsta löytyi luonnonvarainen meritaimenpopulaatio. Taimenkannan löytyminen on arvokas ja tärkeä asia, sillä meritaimen on Suomessa erittäin uhanalainen.
Lisäksi toteutettiin karttapohjainen kysely Saaristomeren alueen vesistökunnostustarpeista mm. saariston asukkaille, maa- ja vesialueiden omistajille, mökkiläisille ja kalastajille. Karttakyselyyn saatiin 146 pistemäistä ja 12 aluemaista vastausta yhteensä 99 vastaajalta.
Rannikkovesien ja rannikon pienvesien − erityisesti fladojen, kluuvien ja pienten virtavesien − tila on heikentynyt. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan fladat ja kluuvit ovat vaarantuneita luontotyyppejä ja kaikki Etelä-Suomen purotyypit on luokiteltu uhanalaisiksi. Erityisesti ravinnekuormitus, rantarakentaminen, tieverkosto ja ruoppaukset ovat muuttaneet rannikon pienvesien tilaa. Saaristomeren rannikkovedet ja joet ovat uusimman ekologisen tilan arvioinnin mukaan pääosin tyydyttävässä ja/tai välttävässä ekologisessa tilassa. Sisäsaaristossa ja jokisuistoissa tila on pääosin välttävä tai jopa huono.
Saaristomeren alueella on huomattavan paljon erilaisia kohteita, joissa on tarvetta vesistökunnostuksiin: fladoja, kluuveja, merenlahtia, virtavesiä ja vaellusesteitä. Kohteita on sekä rannikon tuntumassa että ulompana saaristossa. Erilaisilla kunnostustoimilla, kuten esteiden poistamisella, fladojen ja kluuvien ennallistamisella pystyttäisiin kohentamaan muun muassa kalojen lisääntymisalueita ja parantamaan rannikkovesien luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen saamien runsaiden yhteydenottojen ja kyselyn vastausten perusteella Saaristomeren alueella on runsaasti tarvetta vesiensuojeluneuvonnalle ja kunnostustoimien toteuttajille.
Hanketta toteutettiin yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen ry sekä Kemiönsaaren-Särkisalon ja Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueiden kanssa.
Rahoitus
Hankkeen kokonaisbudjetti oli 45 000 €. Hanketta rahoitettiin valtion avustuksista vesien- ja merenhoitoon (50 %), EKOenergian virtavesirahastosta, Saaristomeren suojelurahastosta, Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueelta ja Kemiönsaaren-Särkisalon kalatalousalueelta.
Hankkeen tuloksia
Saaristomeren rannikon pienvedet -hankkeessa kerättiin vuoden 2021 aikana tietoa Saaristomeren alueen kunnostusten tarpeessa olevia erilaisia vesistökohteista karttapohjaisella kysellä sekä maastokartoituksilla. Tulokset julkaistiin vuonna 2022. Hankkeessa laadittiin kolme raporttia, joita voi tiedustella Valoniasta. Raporttien tuloksia voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi Saaristomeren alueen vesistökunnostusten kohdentamisessa ja suunnittelussa.
Saaristomeren rannikon pienvedet -hankkeen loppuraportti
Raporttiin on koostettu hankkeen toimenpiteet.
Saaristomeren vesistökunnostuskohteiden kartoitus osallistavalla karttakyselyllä
Kyselyllä kerättiin Saaristomeren suojeluun potentiaalisia kunnostuskohteita esimerkiksi alueen asukkailta, vapaa-ajan asukkailta ja virkistyskäyttäjiltä. Kyselyyn vastaamalla saattoi ilmoittaa kunnostuksen tarpeessa olevia vesistökohteita, kuten fladoja, kluuveja, virtavesiä, luonnontilan menettäneitä merenlahtia tai muita mielenkiintoisia havaintoja esimerkiksi kalojen lisääntymisalueista.
Kemiönsaaren virtavesien kartoitukset
Kemiönsaarelta kartoitettiin ensimmäistä kertaa alueella virtaavia vesiä ja niiden kunnostustarpeita. Lisäksi kartoitusten perusteella valikoiduissa puroissa tehtiin sähkökoekalastuksia, joilla selvitettiin virtavesien kalastoa. Koekalastuksissa Kemiönsaaren Sunnanåsta löydettiin luontaisesti lisääntyvä arvokas meritaimenpopulaatio.
