RESIST-hankkeessa edistetään alueellista sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti kehittämällä luontopohjaisia ratkaisuja ja edistämällä niiden käyttöönottoa vesienhallinnassa niin taajama- kuin maaseutualueillakin.
Hanke tiivistää alueellisten toimijoiden yhteistyötä valumavesien hallinnassa, kun tutkimus ja käytännön toimijat suunnittelevat toimenpiteitä yhdessä. Varsinais-Suomi on mukana edistämässä luontopohjaisten vesienhallintamenetelmien, kuten kosteikkojen ja soiden palauttamista sekä hulevesialtaiden lisäämistähulevesien viivyttämiseksi ja laadun parantamiseksi.
Ratkaisuja testataan laajoilla pilottialueilla Rauvolanlahteen laskevien ojien alueella Katariinanlaaksossa sekä Orikedon yritysalueella Turussa. Erityisesti kipsihankkeestaan tunnetun Savijoen valuma-alueella Liedossa taas tarkastellaan maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan mahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan neuvontamateriaalia hulevesien- ja valumavesien luonnonmukaiseen hallintaan sekä suunnitellaan konkreettisia vesienhallinnan toimenpiteitä hankkeen pilottialueille. RESIST jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä vesienhallinnasta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta koko maakunnan alueella ja ohjaa toimijoita tunnistamaan omat vaikuttamismahdollisuutensa – niin maaseutumaisilla kuin kaupunkialueilla.
Hankekumppanit
Varsinais-Suomen osahankkeessa kumppaneina ovat Valonia/Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus.
Varsinais-Suomen kansainvälisiä kumppaneita ovat Ranskan Normandia sekä Kreikan Itä-Makedonia ja Traakia. Koko RESIST-hanke on 12 Euroopan maan ja 59 kumppanin yhteishanke.
Rahoitus
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta apurahasopimuksella nro 101093968. Varsinais-Suomen osakokonaisuuden rahoitus on 2,5 M€.
Hankkeen pilottialueet
Savijoen valuma-alue
Liedon ja Turun kaupunkien alueella sijaitsevalla Savijoella tarkastellaan, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin voidaan sopeutua esimerkiksi valumavesiä viivyttämällä. Tulviin ja kuivuuteen varautumisen ohella huomiota kiinnitetään myös luonnon monimuotoisuuteen. Pilottialueella perehdytään luontopohjaisiin vesienhallinnan menetelmiin, joita viljelijät ja metsänomistajat voisivat ottaa käyttöön. Hankkeen aikana Savijoen valuma-alueella tehdään monitavoitteista valuma-aluesuunnittelua. Keskeistä on yhteistyö maanomistajien kanssa, ja tavoitteena onkin suunnitella toimenpiteitä yhdessä ja käynnistää rahoitushakemuksia niiden toteutukseen. Valuma-aluesuunnitelman ensimmäinen versio onkin valmis ja sen toimenpiteet ovat maanomistajien vapaaehtoisesti toteuttavissa.
Rauvolanlahti
Turussa pääosin Katariinan ja Peltolan asuinalueelle sijoittuvalla Rauvolanlahden valuma-alueella kehitetään ja lisätään konkreettisia luontopohjaisia vesienhallinnan ratkaisuja yhdessä alueen asukkaiden ja käyttäjien kanssa. Alueella toteutettavien ratkaisujen päätavoitteena on vesien määrän hallinta hyödyntämällä vesien luonnollista virtausta, imeytystä ja haihduntaa. Vuonna 2023 kesän ja syksyn aikana hankkeen tutkijaorganisaatiot (Luke, Turun amk ja Turun yliopisto) toteuttivat yhdessä Turun kaupungin kanssa kyselytutkimuksen alueen asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Kyselytutkimuksessa selvitettiin kokemuksia alueen käytöstä ja mielipidettä mahdollisista toteutettavista vesienhallintaratkaisuista. Asukasyhteistyötä jatkettiin syksyllä 2024 työpajoilla, ja aineistoa on hyödynnetty alueelle laaditun yleissuunnitelman sisällössä sekä kustannushyötyanalyysissä.
Rauvolanlahden pilottialue toimii lisäksi valuma-aluekohtaisen hulevesien yleissuunnitelman mallialueena. Yleissuunnitelman avulla valuma-alueen vesienhallinta toteutetaan monitavoitteisesti ja alueesta saadaan ilmastokestävämpi. Ensimmäisen vuoden aikana pilottialueelta on kerätty olemassa olevaa paikkatietoa, jota on tarkennettu maastokäynneillä. Maastokäyntien tarkoituksena on myös ollut tunnistaa vesienhallinnalliset ongelmakohteet ja kehitysmahdollisuudet. Alueelta selvitettiin myös viitasammakoiden esiintymistä, sillä luonnon monimuotoisuuden edistäminen on yksi valuma-aluesuunnittelun tavoitteista. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulu asensi alueelle vedenpinnankorkeusmittareita ja veden virtaamamittarin. 2024 kevään aikana valmistuu valuma-alueen hydrologinen malli, jota käytetään apuna tunnistamaan kohdat, joihin luontopohjaisten ratkaisuiden toteuttaminen toisi suurimman kokonaishyödyn. Hankkeen investointisuunnitelma valmistui 2025 ja seuraavaksi se etenee toteutusvaiheeseen.
Orikedon yritysalue
Turussa Orikedon ja Metsämäen yritysalueelle sijoittuvaa Vähäjoen valuma-aluetta kehitetään yhdessä alueen yritysten ja sidosryhmien kanssa. Vähäjoen vedenlaatua on pyritty vuosien aikana parantamaan yksittäisillä toimenpiteillä, mutta kokonaisvaltainen veden tilan parantaminen vaatii laajaa yhteistyötä alueen toimijoiden sekä sidosryhmien välillä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet lisäävät tarvetta hallita laadun lisäksi alueen vesimääriä, sillä valuma-alue on vahvasti teollistunut ja tonteilla on paljon asfaltoitua vettä läpäisemätöntä pintaa ja suuria kattopinta-aloja.
Hankkeessa paikannetaan merkittävimmät ongelmakohdat, jotta löydetään kustannustehokkaimmat sekä innovatiiviset ratkaisut, joilla parannetaan vedenlaatua sekä hallitaan veden määrää.
Ensimmäisenä vuonna pilottialueelta on kerätty olemassa olevaa tietoa sekä osin historiatietoa maanalaisesta infrasta, vedenlaadusta ja toteutetuista toimenpiteistä. Lisäksi Turun amk on mallintanut alueen pintavaluntaa sekä asentanut alueelle veden pinnankorkeusanturin ja sääaseman. Alueen isoimpiin yrityksiin on oltu jo yhteydessä ja heidän kanssaan on lähdetty kehittämään aluetta ilmastokestävämmäksi. Lisäksi tärkeimmät sidosryhmät, Turun Vesihuolto, Turun Seudun Puhdistamo ja Lounais-Suomen Elinvoimakeskus, ovat osallistuneet kehittämiseen. Ensimmäinen yhteinen tutustuminen alueelle tehtiin syyskuussa 2023, kun konsortion jäsenet kävivät tutustumassa Lounais-Suomen Jätehuoltoyhtiön toimintaan ja kuulemaan heidän vesienhallinnasta sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Alueen toimijoiden yhteinen työpaja järjestetään toukokuussa 2024.
