Pienten taajamien vesistölähtöiset hulevesiratkaisut-hankkeen tavoitteena oli lisätä Varsinais-Suomen alueen kuntien yhteistyötä hulevesien hallinnassa ja siten vesiensuojelussa, erityisesti Saaristomeren valuma-alueella.
Hankkeessa tarjottiin koulutusta ja asiantuntija-apua kuntien työntekijöille ja päättäjille sekä tuettiin erilaisia käytännön kokeiluja hulevesien hallinnassa. Viestintäkampanjan avulla lisättiin tietoa luontopohjaisista hulevesiratkaisuista ja kannustettiin niiden käyttöön kuntien ja kuntalaisten keskuudessa. Tavoitteena oli vähentää hulevesien aiheuttamia haittavaikutuksia ja tukea kuntia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja erityisesti ilmastoriskien kuten hulevesitulvien hallinnassa. Hankkeen tarjoaman tuen avulla kuntiin saatiin uusia käytäntöjä hulevesityöhön, lisääntynyttä kuntien välistä yhteistyötä ja laadukasta viestintää hulevesistä ja niiden käsittelystä. Verkostomainen toiminta ja hulevesitapaamiset jatkuvat myös hankkeen päätyttyä hankkeen tuottamien suositusten mukaisesti.
Hankkeen aikana järjestimme erityisesti Varsinais-Suomen kunnille ja muille hulevesiasioiden parissa työskenteleville tilaisuuksia ja tapahtumia.
Miksi hulevesihanke Varsinais-Suomeen?
Hulevesissä on kunnan mahdollisuudet vaikuttaa vesistöjen ja siten Saaristomeren suojeluun. Lähes kaikista Varsinais-Suomen taajamista hulevedet virtaavat pienvesien kuten purojen kautta tai jopa suoraan jokivesistöihin ja sitä kautta Itämereen tai suoraan mereen. Varsinais-Suomessa yhdyskuntajätevesien käsittelyssä ollaan esimerkillisellä tasolla, mutta hulevesien käsittelyssä viestinnällistä ja tiedollista ohjausta tarvitaan koko kuntaorganisaatiolle sekä verkostoliittyjille ja asukkaille, jotta myös haitallisia viemäriylivuotoja voidaan välttää.
Hulevesien hallinta vaatii valuma-aluetasoista tarkastelua ja kaikkien valuma-aluetoimijoiden yhteistyötä. Kuitenkin kuntien resursseissa on vaihtelevuutta ja kuntien välillä on suuria eroja hulevesien hallinnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Siksi kuntia on tuettava hulevesiin liittyvien parhaiden toimenpiteiden tunnistamisessa ja käyttöönotossa sekä edistettävä kuntien välistä yhteistyötä. Kuntien välinen verkostoituminen edistää valuma-aluetasoista vesiensuojelutyötä laajemminkin.
Hulevedet mielletään usein puhtaiksi sade- ja sulamisvesiksi, mutta näin ei uusimman tutkimustiedon mukaan ole sillä hulevedet keräävät mukanaan haitallisia aineita, joita on kertynyt esimerkiksi katto- ja asfalttipinnoille. Hulevesissä voi esiintyä lukuisia haitta-aineita tai jopa vaarallisia aineita, joista kaikista ei ole toistaiseksi kattavasti tutkimustietoa. Hulevesissä voi esiintyä myös aineita, joita ei ole vielä tutkittu ja tunnistettu lainkaan.
Hulevesien hallinta alkaa jo niiden syntypaikalla. Tärkeässä roolissa kuntien hulevesityössä on viestintä asukkaille ja verkostoliittyjille hulevesien käsittelystä kiinteistöillä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ilmastoriskeihin varautumiseksi.
Hankkeessa tuotettu materiaali on koostettu materiaalisivulle.
Rahoitus
Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat 87 000 €. Hanketta rahoitettiin Ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023-2027), joka kattoi 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Ahti-ohjelman tavoitteena on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen edistymistä valvoi Etelä-Savon ELY-keskus.
