Kuntien METSO-rantajatkumot –hankkeessa kehitettiin pienvesien ja rantakohteiden suojelua ja edistettiin monimuotoisuusjatkumoja
Hankkeessa oli mukana Salon ja Uudenkaupungin kaupungit, joiden omistamia pienvesi- ja rantaluontokohteita tunnistettiin paikkatietomenetelmiä hyödyntäen. Maastossa tarkastettiin 52 erilaista aluetta ja kunnille esitettiin suosituksia rantametsien monimuotoisuuden huomioimiseen.
Kohteita käytiin katsomassa myös yhdessä viranhaltijoiden kanssa ja hakkuiden yhteydessä myös metsäsuunnittelijoiden ja -urakoitsijoiden kanssa. Havaintoja esiteltiin myös kuntapäättäjille. Yhteistyössä Salon ja Uudenkaupungin kaupunkien kanssa kehitettiin kunnille sopivaa työskentelytapaa luontotiedon käyttöönottamiseksi maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Hankkeen tarjoaman tuen ja laadittujen paikkatietoaineistojen avulla rantojen monimuotoisuusjatkumot vahvistuvat niin kunnan maankäytön päätöksenteon kautta kuin maanomistajayhteistyöllä. Hankkeen aikana kertyneistä opeista julkaistiin myös opas Pienvesien ja vesistöjen rantaluonto kuntametsissä (tapio.fi).
Monipuolisella viestinnällä ja käytännönläheisillä maastokoulutuksilla lisättiin myös METSO-ohjelman päämäärien saavuttamista ja edistettiin maanomistajalähtöistä monitavoitteista metsänhoidon suunnittelua. Metsänomistajille järjestettiin kaksi pienvesi- ja rantametsäteemaista koulutusta ja metsäalan toimijoille yksi pienvesikoulutus. Pienvesikoulutukset koettiin erittäin tarpeellisiksi ja saivatkin osallistujilta kiittävää palautetta. Lisäksi teetettiin kolme METSO-suojelun metsänomistajatarinaa Metsonpolku.fi verkkosivulle. Kaksi yksityismetsänomistajan suojelutarinaa kirjoitettiin Salon Suomusjärveltä: “Idea Koitonkorven suojelusta syntyi jo 1970-luvulla” ja “Kivikauden perintö ja luonnonsuojelu kohtaavat Suomusjärvellä”. Lisäksi Kaarinan kaupungin suojelualueelta kirjoitettiin: “Kuuslahden pähkinäpensaslehto on Kaarinan kaupungin kätketty metsäaarre”.
Metson poikasilla arvokkaiden kohteiden kunnostamista ja ennallistamista
Kartoitustiedot ovat kuntien käytettävissä ja paikkatietona jaettavissa esimerkiksi metsäsuunnittelijoille. METSO-hankkeen rahoitusta ei ollut käytettävissä maastotöissä havaittuihin kunnostus- ja ennallistamistöihin. Kohteita tarkistettiin maastossa ja potentiaalisille kunnostus- ja ennallistamiskohteille saatiin myös Helmi-ohjelman avustusta osana Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 ja 3-hanketta. Samaan aikaan käynnissä ollut Kunta- ja Järjestö-Helmi erityisavustustuki kunnille auttoi lyhyellä aikataululla kunnostamaan ja ennallistamaan METSO-hankkeessa havaittuja kohteita.
Valonian ja kuntien tiivis ja luottamuksellinen vuosia kestänyt hankeyhteistyö auttaa saamaan nopeallakin aikataululla kohteita rahoitushakuihin ja toteutukseen. Yhteistyössä on viime vuosina panostettu nimenomaan luontotiedon koostamiseen, jotta rahoitushakujen auetessa hankesuunnittelussa on potentiaalisia kohteita jo tiedossa.
Hankkeen toteuttajat
Metsien suojelua, hoitoa ja muuta käyttöä sovitetaan yhteen METSO-yhteistoimintaverkostoissa. Hanketta tehtiin yhteistyössä Tapio Palvelut Oy:n, Salon ja Uudenkaupungin kaupunkien kanssa sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. Lisäksi yhteistoimintaa toteutettiin laajalla sidosryhmätoiminnalla metsänomistajien, alueella toimivien yhdistysten ja yritysten kanssa.
METSO on vapaaehtoista metsiensuojelua
METSO-ohjelman avulla metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Metsänomistaja voi suojella metsäänsä joko määräaikaisesti tai pysyvästi tai toteuttamalla luonnonhoitotöitä. METSO on metsänomistajalle täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa METSO-ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta. Lue lisää Metsonpolku.fi sivustolta.
Rahoitus
Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö METSO-ohjelmasta.
