Ilmakas-hankkeen viljelijäilta kokosi kymmenkunta viljelijää Lietoon, Ilmarisen matkailutilalle verkostoitumaan ja pohtimaan pellon viljavuuden ydinkysymyksiä. Tehtävärasteilla tutustuttiin ympäristötoimenpiteisiin, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, kationinvaihtokapasiteetti-laskuriin sekä ajankohtaisiin vinkkeihin viljelykierron suunnitteluun.
Viljavuus on taloudellinen investointi
ProAgria Länsi-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Anna-Sofia Koivu avasi tilaisuuden tarkastelemalla viljantuotannon tuottojen ja kustannusten kehitystä. Viljelijöiden kustannukset ovat nousseet tasaisesti jo kahden vuosikymmenen ajan, eikä helpotusta ole näköpiirissä. Myöskään tukitasot eivät tiettävästi ole nousemassa seuraavalla ohjelmakaudella, mikä kiristää entisestään tilojen taloutta.
Silti paras neljännes tiloista on onnistunut tekemään positiivista tulosta myös vaikeina vuosina. Tilastojen mukaan näitä tiloja yhdistää pitkäjänteinen suunnittelu ja määrätietoinen panostus pellon viljavuuteen. Esityksen viesti oli selkeä: viljavuus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin satovarmuutena ja taloudellisena tuloksena.
Hyväkuntoinen maa kestää paremmin ääriolosuhteita ja tuottaa tasaisemmin. Siksi oman pellon tarkkailu on tärkeää – poikkeavuuksiin voidaan puuttua ajoissa, mikä säästää sekä rahaa että satopotentiaalia.
Viljavuuden neljä peruspilaria
- Vesienhallinta: toimiva kuivatus ja hyvä maan rakenne ovat kaiken perusta
- Orgaaninen aines ja hiili: viljelytoimilla pyritään lisäämään eloperäistä ainesta
- Monipuolinen viljelykierto: erityisesti syväjuuriset kasvit parantavat rakennetta
- Oman pellon tarkkailu: havainnot ajoissa ehkäisevät ongelmia
Kun maaperän kunto paranee, syntyy positiivinen kierre – hyvä ruokkii hyvää.
Hiili on viljavuuden peruselementti
Illassa nostettiin esiin, että hiilensidonta ei ole vain ilmastoteko, vaan olennainen osa maaperän toimivuutta. Hiilipitoinen eloperäinen aines toimii ravinteiden ja veden varastona sekä parantaa maan rakennetta.
Tutkimuksen mukaan kivennäismaista katoaa vuosittain keskimäärin noin 220 kg hiiltä hehtaarilta. Siksi nykyisistä hiilivarastoista huolehtiminen ja hiilen lisääminen maahan on välttämätöntä viljavuuden säilyttämiseksi.
Myös juuristo kertoo paljon maan kunnosta. Suurin osa juurista, 70–80 %, sijaitsee 0–20 cm syvyydessä, joten pintakerroksen kunto on ratkaiseva. Kasvilajien juuristot eroavat merkittävästi toisistaan:
- Ruokonata: syvä ja voimakas juuristo
- Timotei: matalampi juuristo
- Sinimailanen: tehokas syväjuurinen typensitoja, mutta herkkä seisovalle vedelle
Neuvojat suosittelivat seoksia, jotka tuovat varmuutta ja monipuolisuutta. Tärkeintä on valita kasveja, jotka sopivat omalle lohkolle ja maatyypille.
Kationinvaihtokapasiteetti-laskurilla parempi hyöty viljavuustutkimuksesta
Laskuri auttaa saamaan hyödyt irti viljavuustutkimuksesta. Se laskee kationinvaihtokapasiteetin (KVK) suuruuden sekä kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin keskinäiset osuudet maahan varastoituneista ravinteista. Laskuri laskee myös mainittujen ravinteiden yli- tai alijäämän tavoitetilaan verrattuna. Siihen syötetään viljavuustutkimuksen tiedot eli maan happamuus, kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin luvut sekä maalaji ja multavuus. Laskuri on kehitetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa osana OSMO-hanketta. Linkistä pääset käyttämään laskuria.
Viherlannoitus vahvistaa viljelykiertoa
Monipuolinen viljelykierto parantaa maan rakennetta, lisää orgaanista ainesta, vähentää tauti- ja rikkapainetta ja kasvattaa satovarmuutta. Tilastojen mukaan parhailla tiloilla viherlannoitusnurmet ovat olleet keskeinen osa kiertoa.
Tehtävärasteilla yksi ryhmä kertoi toteuttavansa jo “unelmiensa viljelykiertoa”. Kun perusta on kunnossa, kiertoa voidaan muokata joustavasti markkinatilanteen ja tilan tavoitteiden mukaan.
Vertailutieto auttaa tekemään parempia päätöksiä
Tuottoisimmat tilat seuraavat tarkasti talouttaan ja hyödyntävät vertailutietoa. Osallistujia kannustettiin liittymään maksuttomaan kannatuskirjanpitoon, joka tarjoaa arvokasta tietoa tilojen välisestä vertailusta ja auttaa hahmottamaan, miten viljavuuteen tehdyt panostukset näkyvät tuloksessa.
Vertailutieto on sitä hyödyllisempää, mitä enemmän samankaltaisia tiloja on mukana – siksi mahdollisimman monen kannattaa osallistua.
