Oripäässä sijaitsevaa Mäntyharjun tilaa on viimeiset sata vuotta pyritty viljelemään niin, että viljely olisi mahdollisimman helposti toteutettavissa. Kasvintuotantotilalla viljellään nykyään sokerijuurikasta, tuorehernettä sekä nurmiheinän ja viljojen siementä. Tilalla on myös vapaan kanan kanala, jonka lanta hyödynnetään pelloilla. Isäntä Jarmo Mäntyharju on monissa erilaisissa yhteishankkeissa mukana, oli kyse sitten ympäristö- tai koneyhteistyöstä.
”Lähdimme Hiilipelto-hankkeeseen mukaan, jotta saisimme kokemuksia muilta viljelijöiltä. Uutena oppina on tullut viljavuusasioiden tarkempi analysointi ja vesiensuojeluun liittyviä asioita. Aina ei ole ollut aikaa tapaamisiin, mutta onneksi hankkeen materiaaleja tutkimalla pääsee kärryille asioista”, Mäntyharju sanoo.
Mäntyharjun tilaa on lämmitetty oman metsän hakkeella parikymmentä vuotta ja kesällä lämpö on tuotettu aurinkovoimalla. Paljon sähköä kuluttava kanala saa virtansa valoisana vuodenaikana paneeleista ja ylimääräinen tuotanto myydään valtakunnanverkkoon. ”Se on ollut tilan tuottavin investointi, joka on jo maksanut itsensä takaisin.”
Maan kasvukunnon vaalimisen ymmärsi aikoinaan jo Mäntyharjun isä. Viljelykierto on ollut esimerkiksi sokerijuurikkaan kanssa korkeintaan kaksi vuotta samalla lohkolla, toisinaan vaihdetaan jo vuoden jälkeen. Kasvukuntoa ja lierojen määrää on testattu myös sinappitestillä, jossa maahan kaivetaan kuoppa ja täytetään se sinappivedellä. Toistaiseksi lieroja on Mäntyharjun kuoppaan ilmestynyt.
”Viljelykierto on järkevää jo pelkän sadon tuoton vuoksi, mutta myöskään rikkakasvit eivät pääse valtaamaan liikaa alaa. Minusta on mahdottoman hienosti sanottu, että viljellen ja varjellen. Siinä on aika paljon tekemistä, kun sen pystyy toteuttamaan ja lunastamaan.”
Talous ja luonto tasapainossa
Salon Särkisalossa saariston kupeessa sijaitsee Taamarlan tila, jonka juuret ulottuvat aina 1500-luvulle. Vuodesta 1663 saman suvun hallussa olevaa tilaa pyörittää Juha Wikströmin perhe yhteistyössä toisen viljelijän kanssa. 230 hehtaarilla viljellään sokerijuurikasta sekä heinää, kevät- ja syysvehnää, ohraa, hernettä ja öljykasveja. Lisäksi tilalla on kesantoja ja maisemanhoitopeltoja. Rannassa Natura-alueella sijaitsee WWF:n rakentama kosteikko ja perinnebiotoopin rantaniitty, jota laiduntaa kymmenkunta hiehoa.
”Ilmastokestävyyden näkökulmasta tilaa on määrätietoisesti kehitetty jo isäni aikana monipuolisella viljelykierrolla. Sen lisäksi minun aikanani on korostunut vesitalouden hallinta sekä pellon kasvukunto. Toki ne ovat aikaisemminkin olleet tärkeitä, mutta nyt ne ovat korostuneet, kun ilmasto tuntuu muuttuvan”, Taamarlan tilan isäntä Juha Wikström kertoo.
Tilan lähtökohtana on tehokas viljely ja hyvät sadot, jotka auttavat talouteen, mutta myös maata.
”Silloin kun saadaan hyvä sato, niin siellä on hyvä juurimassa ja elämää. Kun pellossa on paljon massaa kasvamassa, maa ja hiilensidonta voivat hyvin. Ilman tehokasta viljelyä ei pystytä toimimaan, kun on investoinnit päällä ja pitää huolehtia yrityksen taloudesta”, Wikström tähdentää.
Ilmasto muuttuu alati. Ennen Wikström piti normaalina, että alkukesät olivat hyvin kuivia ja vasta keskikesällä tuli vettä – tila viljelikin syyskasveja ja juurikasta, sillä syyskasvit pärjäävät kevätkosteudella ja juurikas käyttää paljon vettä loppukesästä.
”Nyt tuntuu, ettei tämä ole enää niin selkeää, voi olla isoja rankkasateita jo keväällä. Silloin vesitaloudesta, kasvukunnosta ja ravinnetasapainosta huolehtiminen ovat ihan peruskulmakiviä. Ilmalle emme voi mitään, mutta se, miten pelto ja kasvusto ottaa sen vastaan, on meidän käsissämme. Maiden pitää olla kunnossa ja kasvuston monipuolista, jotta se kestää ääriolosuhteita, eikä tule nollavuosia. Pitää pyrkiä kestävään tilanteeseen niin talouden kuin ympäristönkin kannalta.”
Haastattelu tehtiin osana Hiilipelto-hanketta. Viljelijöiden haastattelut ja paljon hyödyllistä materiaalia ilmastokestävästä maataloudesta löydät hankkeen koostesivulta.
