Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen on todettu uhkaavan perustavanlaatuisesti maapallon ekosysteemien kantokykyä ja noin puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Yrityksissä on kasvavaa kiinnostusta aktiiviseen luontotyöhön. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa toimintamalleja pk-yritysten osallistamiseksi paikalliseen luonnon monimuotoisuustyöhön. Samaan aikaan esimerkiksi luontotyötä tekevillä yhdistyksillä on pulaa yhteistyökumppaneista.
Yritykset kaipaavat esimerkkejä yhteistyötapojen mahdollisuuksista
Varsinaissuomalaiset yritykset luonnon monimuotoisuuden tukijoina -hanke saattaa yhteen varsinaissuomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä konkreettista luontotyötä tekeviä toimijoita kuten yhdistyksiä ja kuntia. Hankkeen tavoitteena on, että paikalliset pk-yritykset löytävät yhteistyön malleja alueen luontotoimijoiden, kuten kuntien, yhdistysten ja säätiöiden kanssa luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen paikallisesti.
Hanke on käynnistetty kartoittamalla haastatteluiden ja kyselyn kautta niin pk-yritysten kuin paikallista luontotyötä tekevienkin toimijoiden ajatuksia, toiveita ja tarpeita. Yrityksille suunnattuun kyselyyn saatiin yli 20 vastausta ja 14 yritystä haastateltiin tarkemmin.
Yrityksille suunnattuun kyselyyn ja haastatteluihin osallistui yrityksiä monipuolisesti ympäri maakuntaa ja eri toimialoilta, mm. kulttuuri- ja virkistyspalveluista, energiantuotannosta ja -jakelusta, maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä, koulutuksen parissa toimivia tahoja sekä asiantuntijapalveluja tai tutkimusta tarjoavia yrityksiä. Vastaajat jakoivat yhteisen huolen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Merkittäviksi luontotyön motivaatiotekijöiksi mainittiin myös yrityksen yhteiskuntavastuu ja henkilöstön kiinnostus teemaan.
Yrityksillä on selkeä tarve esimerkeille siitä, millaisia erilaisia luontotyöhön osallistumisen tapoja kentällä on tarjolla. Omaa roolia ja osallistumismahdollisuuksia on vaikea hahmottaa, kun vakiintuneita käytäntöjä ei ole. Myöskään alueen luontotoimijoiden kenttää ei tunneta eikä näin ollen ole käsitystä siitä, mitä tahoja yhteistyön toivossa olisi järkevää lähestyä.
Yritysten erilaiset taloudelliset tilanteet ja intressit näkyvät siinä, toivoivatko yritykset ennemmin mahdollisuutta tukea taloudellisesti jotain paikallista luontotyötä tekevää toimijaa vai osallistuisivatko he enemmin henkilöstöineen konkreettiseen tekemiseen kuten talkoisiin. Taloudellisen tuen osalta yrityksissä toivottiin yhdistyksiltä ja muilta toimijoilta selkeitä ja konkreettisia ehdotuksia, joihin on helppo tarttua.
Sekä luontotyöstä kiinnostuneet yritykset, että luontotyötä tekevät toimijat nostivat yhteiseksi haasteeksi aiheesta ja yhteistyöstä viestimisen. Miten aiheista ja yhteistyöstä osattaisiin viestiä oikealla tavalla selkeästi, ymmärrettävästi ja oikeita sanamuotoja käyttäen? Viestintä kuitenkin koettiin tärkeänä – sillä voidaan motivoida muita toimijoita ja saadaan näkyvyyttä tärkeille aiheille.
Paikallisuus ja lähialueet korostuvat yritysten toiveissa. Luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa lähes joka paikassa ja monella yrityksellä oma takapiha voi olla lähin mahdollisuus. Haastatteluissa nousi esille luonnonhoitokohteita yritysten omilla mailla ja halua nostaa rakennetun ympäristön luontoarvoja omalla kiinteistöllä. Lähialueet korostuivat myös käytännön logistisista syistä, henkilöstöä on helpompi saada osallistumaan talkoisiin, jos kohde löytyy läheltä. Toimenpiteiden kohdentumisessa korostui kokonaisvaltaisesti luonnon monimuotoisuuden tukeminen, ei niinkään jokin yksittäinen luontotyyppi.
Luontotoimijoilla on pulaa niin taloudellisista resursseista kuin käsipareista
Luontotoimijoiden haastatteluihin osallistui lähes 30 henkilöä 22 eri organisaatiosta. Mukana oli osallistujia mm. kunnista, yhdistyksistä, säätiöistä sekä oppilaitoksista.
Luontotoimijoiden toimintatapojen tuotteistamista ja valmiiden pakettien luomista pidettiin tärkeänä ja toimijat tunnistivat, että luontotyöhön mukaan lähtevät yritykset kaipaavat selkeyttä ja helppoutta. Julkisen rahoituksen vähentyessä valmiutta tehdä yhteistyötä yritysten kanssa tulisi kehittää laajasti. Myös kuntien roolia teemassa korostettiin. Kuntien rooli yritysten luontotyön mahdollistajana voisi olla nykyistä vahvempi esimerkiksi potentiaalisten kohteiden esille nostajana. Kunta voi monesti olla myös paras toimija yritysten ja paikallisten luontotyötä tekevien toimijoiden yhdistämiseen.
Haasteeksi koettiin rahoituksen puute tärkeiden toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä omarahoituksen kattamiseksi hankkeissa. Toimijoilla on pulaa myös tarvittavista koneista ja laitteista. Talkookohteille tarvittaisiin säännöllisesti myös käsipareja sillä avoimet talkoot vetävät huonosti osallistujia.
Potentiaalisia yhteistyötapoja listattiin suuri määrä ja erityisesti talkoista ja niiden toteuttamisesta ja toimivuudesta keskusteltiin monesta eri näkökulmasta. Talkoot koettiin hyvänä toimintamuotona, joilla on myös vahva ympäristökasvatuksellinen merkitys, mutta tunnistettiin myös, että ne eivät ole aina tehokkain ratkaisu. Talkookohteiden löytämiseksi kaivattiin kohdepankkia, joka voisi toimia myös törmäyttämisalustana luontotoimijoille ja yrityksille.
Uudenlaisia yhteistyön tapoja testataan kentällä
Varsinaissuomalaiset yritykset luonnon monimuotoisuuden tukijoina -hankkeen seuraavassa vaiheessa konseptoidaan kyselyn ja haastatteluiden pohjalta erilaisia yhteistyötapoja pk-yritysten ja paikallista luontotyötä tekevien toimijoiden välille. Vuoden 2025 aikana hankkeessa myös pilotoidaan 2–3 erilaista yhteistyömallia, joista tullaan viestimään aktiivisesti. Kokeilujen ja hyväksi havaittujen yhteistyötapojen avulla voidaan innostaa lisää yrityksiä mukaan paikalliseen luontotyöhön.
