Kesäisin moni mökkiläinen ja uimari kiinnittää huomiota sameuteen ja leviin uimavesissä ja vesistöjemme rehevöitymisestä puhutaan paljon. Rehevöitymisen juurisyihin on tärkeää puuttua, mutta niiden ohella tulee pohtia keinoja kunnostaa itse vesistöä. Hoitokalastuksella puututaan vesistön vinksalleen menneeseen ravintoketjuun – tilanteeseen, jossa liiallinen kasviplanktonin määrä vaikuttaa vedenlaatuun. Kasviplanktonin vähetessä vesi kirkastuu, veden ekologinen tila ja happipitoisuus paranevat ja leväkukinnot vähenevät.
Levistä muodostuva kasviplankton on ravintoketjun ensimmäinen ja tärkeä osa, joka yhteyttämällä sitoo auringon energiaa vesiekosysteemin käyttöön. Eläinplankton käyttää kasviplanktonia ravinnokseen. Seuraavana lenkkinä ovat eläinplanktonin syöjät, kuten särkikalat – kun niitä on paljon, kääntyy kasviplanktonin määrä nopeasti kasvuun eläinplanktonin huvetessa. Petokalat käyttävät ravinnokseen särkikaloja, joten keinona särkien poistamisen ohella voi olla petokalojen istuttaminen.
Pienimuotoisempaan hoitokalastukseen sopii hyvin katiska. Suurempi hoitokalastuksen tarve selvitetään asiantuntijoiden avulla esimerkiksi koekalastuksin, samalla myös menetelmä ja saaliin loppusijoitus tulee miettiä – vinkkejä kannattaa kysyä kalatalouskeskuksesta. Hoitokalastuksessa saaliin määrä voi nousta päivässä yli 5000 kiloon. Muutamalla paikkakunnalla on kehitetty kaupallista hoitokalastusta saaliin tehokkaamman jalostuksen edistämiseksi. Vesistöjen ystävä nappaa kauppareissulla mukaansa särkituotteita ja särkimassasta saa erinomaisia pihvejä myös kotikeittiössä, mutta toistaiseksi elintarvikekäyttö ei sesonkiluonteisuuden, kalojen koon, kysynnän ja hinnan vuoksi ole suurta. Osa kaloista on hyödynnettävissä eläinrehuna.
Kalojen kompostointi ei ole lainkaan hullumpi ajatus, vaikka ensimmäisenä ajatuksena mieleen tulee luotaantyöntävä haju. Oikein toimiva komposti ei haise – näin vakuuttavat myös kalakompostin tekijät. Kalakomposti kannattaa tehdä leveiden kuormalavojen päälle ja korkeutta kasvattaa 4–5 kuormalavan kauluksella. Ilmanvaihdoltaan toimivin kalakomposti rakentuu laittamalla vuorotellen kalaa, turvetta ja haketta, kaikkia noin 3–5 sentin verran, kunnes komposti on täynnä. Oikein tehtynä lämpötilan pitäisi nousta yli 60 asteeseen ja kalojen hävitä muutamassa vuorokaudessa. Muista peittää komposti huolellisesti, etteivät eläimet pääse siihen käsiksi. Sitten vain odotellaan typpirikasta lannoitetta puutarhaan!
