Viljelijät pääsivät pellonpiennarpäivässä Raisiossa lataamaan itseensä huiman määrän tietoa. Päivän teemoina olivat muun muassa tiedon kerääminen ja hyödyntäminen viljelyssä, maaperä sekä kestävä vesienhallinta. Viljelijät pääsivät kuulemaan, miten kerättyä dataa voidaan hyödyntää ja käyttää erilaisia mittauslaitteistoja viljelyn tukena. Paljon kuultiin asiaa myös seuranta- ja tunnistussovelluksista, maanparannusaineista, pellon vesitalouden parantamisesta sekä vesistökunnostuksista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
Tapahtuma järjestettiin Hintsan tilalla, jota on reilu 30 vuotta viljellyt Erkki Haavisto. Tekniikasta kiinnostunut Haavisto esitteli tilan omia ratkaisuja ja kertoi jääneensä koukkuun erilaisten sääasemien seuraamiseen.
”Olen innostunut tekniikasta ja sitä on tullut kiitettävästi näiden vuosien aikana lisää. Yhä enemmän satelliitit kuvaavat peltoja ja sen mukaan tarkennetaan esimerkiksi lannoitusta. Myös koneet ovat kehittyneet. Esimerkiksi apulannan levitin on sellainen, että ajon aikana pystyy säätelemään mihin tarvitaan enemmän tai vähemmän.”
Vielä toki riittää kehitettävää, sillä Haaviston mukaan jokaisella valmistajalla on omat sovelluksensa ja ne eivät aina pelaa yhteen.
”Monesti jos traktori ja kone ovat eri valmistajien, voi tulla ongelmia. Toisaalta jos liikaa kahlitsee yhteensopivuutta, voi se hidastaa kehitystäkin. Tekniikka kehittyy tällä hetkellä kovaa vauhtia, joten se vanhenee myös nopeasti, eivätkä laitteet ole mitään halpoja. Pelkona on se, että viiden vuoden päästä nykyiset laitteet ovat vanhentuneita.”
Haaviston mielestä kaupallisella puolella tuntuu olevan enemmän ideana myydä lisää erilaisia vaihtoehtoja.
”Aina puhutaan siitä kumppanuudesta, niin se on myös sitä, että voi sanoa asioista rehellisesti ja suoraan. Tyyliin, nyt Erkki riittää, kuivuus vei jo sadon, minimoidaan nyt tappiot”, Haavisto nauraa.
”Mikä vaikutus sillä on pidemmällä aikavälillä savimaille, jos talvella ei ole enää routaa. Silloin talvella voi taas sataa enemmän, niin mihin kuntoon savimaat menevät. Pitääkö siirtyä viljelemään vaan nurmea savimailla ja palata takaisin karjatalouteen.”
Syysviljat turvallisempi vaihtoehto
Ilmastonmuutokseen haasteisiin Haavisto on yrittänyt sopeutua muun muassa viljelemällä syysviljoja. Säitä seuratessaan Haaviston on huomannut viimeisen viiden vuoden aikana selviä muutoksia.
”En tiedä onko satunnaista vai osoitus ilmastonmuutoksesta, mutta kolmena vuotena on ollut joko touko- tai kesäkuussa kovat helteet. Koronavuonna 2020 kasvusto oli hyvässä kasvussa ja kahdessa viikossa kaikki kuivui käsiin. Se vuosi meni aika pommiin.”
Helle on pahin uhka, mutta toinen mikä viljelijää mietityttää on savimaan tärkein muokkaaja routa.
”Mikä vaikutus sillä on pidemmällä aikavälillä savimaille, jos talvella ei ole enää routaa. Silloin talvella voi taas sataa enemmän, niin mihin kuntoon savimaat menevät. Pitääkö siirtyä viljelemään vaan nurmea savimailla ja palata takaisin karjatalouteen.”
Kaikkiaan Haavisto viljelee 320 hehtaaria ja kasvinviljely on päätuotantosuunta. Vuosien kokemuksella hän on kokenut syysviljojen olevan turvallisempi vaihtoehto muuttavassa ilmastossa.
”Tällä hetkellä tuntuu, että se kestää normaalia enemmän keväällä kuivuutta ja kuumuutta kuin kevätvilja. Toisaalta aina on talvituhoriskin mahdollisuus. Parisen vuotta sitten oli tosi kylmä marraskuu, sitten sulivat lumet ja kasvuston päälle tuli jääkentät, jolloin kaikki syysviljat kuolivat. Isäni sanoi joskus, että kortti vie ja kortti tuo, mutta maatalous on onnenkauppaa.”
