Nykyaika koettelee kriisinkestävyyttämme. Poliittisten turvallisuusuhkien ohella pahenevat ympäristö- ja ilmastokriisit haastavat yhteiskuntien sietokykyä. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt sään ääri-ilmiöinä, joihin emme aina kykene varautumaan ja jotka lasketaan niin taloudellisina kuin inhimillisinä tappioina. Samaan aikaan, arjen siirtyessä yhä enemmän virtuaaliseen ympäristöön, on myös yhteisöllisyys kriisissä ja yksinäisyys kasvava ongelma.
Kun yhteiskunnan peruspilarit ovat koetuksella, nousevat paikallisyhteisöjen voimavarat tärkeään rooliin. Harvaan asutussa Suomessa kyliemme merkitystä yhteisöjen keskuksina ei voi vähätellä. Pelkästään meillä Varsinais-Suomessa on nykyisin noin 300 asukas- ja kylätoimintaa harjoittavaa yhdistystä tai muuta toimijaa.
Perinteisesti kylä- ja seurantaloja onkin pidetty kokoontumispaikkoina ja järjestö- sekä harrastustoiminnan tiloina. On aika tunnistaa niiden potentiaali myös harvaan asuttujen alueidemme varautumiskeskuksina. Poikkeustilanteissa voisimme kokoontua kyläkeskuksiin ja jakaa tietoa, toimintaohjeita sekä hätävaratarvikkeita. Arjessa kylätalot toimivat edelleen paikallisen yhteisön, kulttuurin ja erilaisten palveluiden kotipaikkana. Viimevuosina kylille on ilmestynyt myös uudenlaisia liikenneratkaisuja, kuten kyläteitä, jotka lisäävät kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta kyläympäristöissä. Toivottavasti nämä otetaan avoimesti vastaan keinona lisätä aktiivista elämäntapaa ja kohtaamisia kylillä.
Kaupungistumisen edetessä maaseudun aktiivisten kyläyhteisöjen merkitys kasvaa entisestään. Näissä tehdään tärkeää yhteistyötä myös harvaan asuttujen alueiden elinvoiman parantamiseksi ja peruspalvelujen takaamiseksi. Kyläyhteisösi on myös mahdollinen keino kestävämmän elämäntavan ja kiertotalouden edistämiseksi maaseudulla. Kylätalo onkin mainio yhteiskäyttövälineiden, kuten vaikkapa omatarveviljelyssä tarvittavien työkalujen säilytys- ja lainauspaikka.
