Maatalousmaan maaperän ominaisuuksilla ja kasvukunnolla on merkittävä vaikutus ravinteiden pidätyskykyyn sekä syntyvään ravinnekuormitukseen. Vuokrapellot kärsivät usein suuremmasta peruskorjausvelasta kuin viljelijän itse omistamat pellot. Vuokralaisen ei aina ole mielekästä investoida pellon kasvukuntoa edistäviin toimenpiteisiin, kuten ei vuokra-asunnossa asuvankaan ole mielekästä omalla rahalla mittavasti remontoida vuokraamaansa asuntoa. Suomen viljelyssä olevista pelloista noin 37 % on vuokrapeltoja, joten vuokrapeltojen parempaan kasvukuntoon tähtäävillä toimenpiteillä voidaan vähentää ympäristökuormitusta sekä tukea suomalaista ruoantuotantoa. Varsinais-Suomessa tuotetaan merkittävä osa Suomen viljasadosta, ja maankasvukuntoa parantavilla toimilla voidaankin ennaltaehkäistä Saaristomereen kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Alueellisesti kunnat omistavat vain pienen osan kaikista vuokrapelloista, mutta kunnilla on keskeinen rooli suunnannäyttäjinä vuokrapeltojen hallinnointiin ja parempaan kasvukuntoon tähtäävässä kehitystyössä.
Itämeripäivänä elokuussa 2024 Turun kaupunki haastoi kaikki Varsinais-Suomen kunnat käyttämään omistamansa maatalousmaan vuokrasopimuksissa vapaaehtoista Maan kasvukuntosopimus -liitettä, jonka tavoitteena on parantaa maan kasvukuntoa ja vesitaloutta. Haasteen jatkoksi, Turun kaupungin Itämerihaaste yhteistyössä Salon kaupungin ja Valonian kanssa järjestivät Turussa 28.11.2024 Varsinais-Suomen kunnille yhteisen keskustelutilaisuuden kuntien vuokrapeltojen hallinnan kehittämisestä. Tilaisuutta ennen kartoitettiin vuokrattavien maatalousmaiden määrää kunnissa sekä niiden hallinnointiin liittyviä kysymyksiä, käytänteitä ja tarpeita. Tilaisuuteen osallistui alan asiantuntijoita sekä kuntien edustajia. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja niin vuokranantajan kuin vuokralaisen näkökulmasta, Baltic Sea Action Groupin Vuokrapellot kuntoon -hankkeelta sekä kuntien maaseutupalveluilta.
Kuntien vuokrattavien maatalousmaiden vuokrauskäytänteet vaihtelevat melko paljon
Varsinais-Suomessa kuntien vuokrattavien maatalousmaiden määrä vaihtelee merkittävästi. Kunnille lähetetyn ennakkokyselyn vastausten perusteella joissain kunnissa vuokrattavia maita ei ole lainkaan tai on hyvin vähän, kun taas joissain kunnissa niitä on paljon, jopa 1600 hehtaaria. Tyypillisesti vuokrasopimukset ovat viisivuotisia, vaihdellen kolmen ja kymmenen vuoden välillä. Alueilla, joissa on maankäyttöpaineita vuokrasopimukset ovat lyhyempiä. Lisäksi vuokrasopimuksiin voi sisältyä optioehto esim. kalkituksesta, kipsikäsittelystä tai maan kasvukunnon parantamisesta. Ehdon täyttyessä vuokra-aikaa voidaan pidentää.
Tällä hetkellä osalla kunnista vuokrattavien peltomaiden sopimuksiin ei liity erillistä ohjeistusta maan kasvukuntoon tai vesiensuojeluun liittyen. Osalla kunnista on kirjattu maankasvukunnon tai vesiensuojelun ehtoja ja kahdella kyselyyn vastanneella kunnalla on käytössään vapaaehtoinen maan kasvukuntosopimus. Vuokrasopimuksissa mainittuja suosituksia voivat olla esimerkiksi: peltojen säilyttäminen tukikelpoisena, nurmien niittovaatimus, hukkakauratorjunta, pysyvä nurmi –statuksen välttäminen, vaatimus pellon nurmipeitteisyydestä, sianlantakielto, sitoutuminen CAP23-ympäristötukijärjestelmän ehtoihin, suositus luonnonmukaisiin lannoitteisiin, ympärivuotinen viherpeitto tai kalkitus maaperänäytteen perusteella. Myös peltojen ylläpitoon ja kasvukuntoon liittyviin kustannuksiin osallistuminen vaihtelee kuntakohtaisesti. Joissain kunnissa kunta osallistuu pellon ylläpidon kustannuksiin, osassa osallistuminen on aina tapauskohtaista ja osalla kunnista ei ole mahdollisuutta osallistua kustannuksiin lainkaan.
Konkreettinen kokemusten vaihto ja tiedon jakaminen koettiin hyödylliseksi
Vuokrapeltojen hallinnointiin soveltuu monilta osin samoja periaatteita kuin asuntojen vuokraamiseen. Peltolohkojen suurempi koko ja parempi kunto mahdollistavat usein korkeamman vuokratason. Peltolohkon ylläpidon vastuista olisi hyvä sopia vuokrasopimusta laadittaessa niin, että esimerkiksi vuokranantaja vastaa ylläpidon vaatimista materiaalikuluista ja vuokralainen pelloilla tehtävästä kunnostustyöstä.
Vuokrapeltotilaisuudessa pureuduttiin kuntien edustajien ja asiantuntijajoukon toimesta käytännönläheisesti käytössä oleviin vuokrapeltokäytäntöihin ja askarruttaviin kysymyksiin. Peltojen vuokrasopimuksen liitteenä olevaa vapaaehtoista maan kasvukuntosopimusta käyttävät Naantali ja Turku jakoivat kokemuksiaan sen käyttöönotosta. Lähtökohtaisesti kasvukuntosopimukseen kirjattavat toimenpiteet katsotaan aina tilanne- ja peltolohkokohtaisesti, sillä moni toimenpide ei useinkaan sovellu tai ei ole ajankohtainen jokaisella peltolohkolla. Kokemuksien mukaan viljelijät ovat suhtautuneet myönteisesti kasvukuntoliitteen käyttöön osana pellon vuokrasopimusta.
Keskusteluissa todettiin, että vuokrapeltojen kasvukunnosta huolehtiminen on sekä vuokranantajan ja vuokralaisen etu. Vuokranantajalle tämä on pelto-omaisuudesta ja sen arvosta huolehtimista sekä mahdollistaa korkeamman vuokrahinnan tulevaisuudessa. Vuokralainen sen sijaan hyötyy kasvukunnosta huolehtimisesta parempina satoina. Keskustelun aikana todettiin myös, että hyvistä vuokralaisista pidetään mielellään kiinni, jolloin vuokrasopimuksen jatko on todennäköisempi vuokra-ajan umpeuduttua, mikäli vuokrasopimuksia ei systemaattisesti kilpailuteta sopimuskauden päättyessä.
Tilaisuudessa keskusteltiin vuokrapeltoihin liittyvän tiedon tärkeydestä niiden hallinnoinnissa sekä osana vuokrausprosessia. Pahimmillaan peltoalue vuokrataan puutteellisin tiedoin lumipeitteen aikaan siinä kunnossa, kun se vuokraushetkellä on. Tällaisesta tilanteesta kuultiinkin tilaisuudessa Naantalin kaupungin peltoja vuokraavan Harri Harismaa (Saariston hevosheinä) alustamana. Keväällä viljelyskelvottomaksi paljastunut pelto kuitenkin kunnostettiin Naantalin kaupungin ja vuokralaisen yhteistyössä. Esimerkiksi viljavuustiedon ja peltolohkolla toteutettujen toimenpiteiden tietojen hyödyntäminen osana vuokrasopimusta ja vuokrapeltojen hallinnointia nähtiin tärkeäksi. Kuntien olisikin hyödyllistä systemaattisesti dokumentoida peltolohkojen keskeisiä tietoja, sillä vuokrasopimusta laadittaessa olisi molemmin puolin hyödyllistä tietää keskeiset peltolohkoa koskevat tiedot.
