Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Ensimmäisen kerrat kulutuksen päästöt on laskettu vuodelta 2015. Kuntien kulutusperäiset päästöt sisältävät kotitalouksien kulutushyödykkeiden, kuntien hankintojen sekä investointien syntyneet päästöt Suomessa ja ulkomailla. Päästöt ilmoitetaan eri kasvihuonekaasut yhteismitallistavan hiilidioksidiekvivalentin tonneina (CO2e). Laskelmien mukaan kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut 2000-luvulla noin 14 tonnista 7,7 tonniin (CO2e). Päästöjen väheneminen ei kuitenkaan kerro kulutuksen muutoksesta kestävämmäksi, vaan päästöt ovat vähentyneet tuotteiden valmistuksessa niin Suomessa kuin ulkomailla.
Julkaistun laskennan mukaan suomalaisten kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vaihtelevat 7,7 ja 12,5 tCO2e välillä. Kotitalouksien kulutuksen osuus kaikista kulutusperäisistä päästöistä on keskimäärin 82 prosenttia. Kuntien välillä on suurta eroa, samoin maakuntien. Tulosten mukaan asukaskohtaiset päästöt pienenivät vuodesta 2015 vuoteen 2019 eniten Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Maakuntamme asukaskohtaiset päästöt ovat neljänneksi pienimmät maakuntavertailussa.
Kuinka paljon päästöjen tulisi vielä vähentyä? Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi asukaskohtaisen päästötason tulisi olla noin 2,5 tonnia vuoteen 2030 mennessä. Varsinais-Suomen asukaskohtaiset päästöt olivat 9,3 kilotonnia vuonna 2019 ja tavoitetaso on 2,5 kilotonnia vuonna 2030. Vauhtia tarvitaan, sillä päästövähennystarve on 6,5 tonnia seuraavan viiden vuoden aikana. Vertailuna, että vuosien 2015 ja 2019 välillä päästöt laskivat 1,5 tonnia.
Varsinais-Suomi ja kotitaloudet
Varsinais-Suomen asukaskohtaiset kulutuksen kokonaispäästöt ovat pudonneet vertailuajankohtana 10,5:stä 9:ään tonniin (CO2e). Kotitalouksien kulutuksen osuus päästöistä on maakunnassa 83 prosenttia, kuntien hankintojen päästöosuus on 12 prosenttia ja investointien 5 prosenttia. Suurimmat päästöjen pudottajat vuosien 2015–2019 välillä ovat Taivassalo, Lieto ja Kustavi.
Asukaskohtaisia päästöjä syntyy eniten asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta. Asumiset päästöt ovat keskivertoa suuremmat Turun seudulla ja päästöihin vaikuttavat paljon lämmityksen, erityisesti kaukolämmön energiavalinnat. Oletettavaa on, että asumisen päästöt vähenevät entisestään, kun kaukolämmön tuotannon energiaratkaisut näkyvät laskelmissa kivihiilestä luopumisen vuoksi. Liikkumisen päästöt ovat suuremmat maaseutumaisilla alueilla. Ruoan päästöjen osuudessa ei ole suurta eroa kuntien välillä.
Syken palvelussa (kulutus.hiilineutraalisuomi.fi) voit tutustua kulutusperäisiin päästöihin kunta- ja maakuntatasolla. Valittuasi alueen voit tarkastella kotitalouksien, kuntien hankintojen ja investointien alakategorioita. Esimerkiksi kotitalouksien ruokailusta syntyvät päästöt näkyvät tuoteryhmittäin. Varsinais-Suomessa suurin osuus on maitotaloustuotteissa ja munissa (26 %). Lihan osuus kokonaisuudesta on 20 %.
Laske oma hiilijalanjälkesi
Jokainen kotitalous voi laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen Suomen ympäristökeskuksen laatimalla Ilmastodieetti.fi -työkalulla (ilmastodieetti.fi). Se perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja kotimaisiin tausta-aineistoihin ja on tällä hetkellä tarkin kotitalouksien kulutusta mittaava laskuri. Laskurin viimeisin päivitys on tehty samanaikaisesti kulutusperäisten päästöjen laskennan kanssa.
Kun syötät laskuriin asuntosi tiedot ja muun kulutuksesi, saat arvion asumisesta, liikkumisesta, ruoasta sekä muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöistäsi. Ilmastodieetti antaa myös vinkkejä päästöjen vähentämiseen. Keskimääräisen varsinaissuomalaisen kotitalouden päästöt ovat viimeisimmän laskennan mukaan 7,8 tCO2e. Mikä on sinun hiilijalanjälkesi?
