Valonia järjestää kevään 2025 aikana työpajasarjan kuntien hulevesisuunnittelun parissa työskenteleville. Ensimmäinen työpaja järjestettiin helmikuun lopussa Liedon Vanhalinnassa, jossa perehdyttiin erilaisiin hulevesiratkaisuihin sekä niiden suunnittelussa huomioitaviin seikkoihin. Työpajassa kuultiin kaksi luentoa Sitowise Oy:n asiantuntijoilta luontopohjaisista hulevesiratkaisuista sekä hulevesirakenteissa käytettävistä kasvivalinnoista etenkin muuttuvan ilmaston näkökulmasta. Luennoilla käytiin läpi hulevesien hallinnan tavoitteita ja mekanismeja, tyypillisiä hallintarakenteita sekä alueen koon vaikutusta sopivan menetelmän valintaan. Lisäksi tarkasteltiin mitoituksen nyrkkisääntöjä sekä ratkaisuiden soveltuvuutta erilaisiin kohteisiin ja olosuhteisiin.
Kasvivalintoja käsittelevällä luennolla kuultiin, mitä seikkoja tulisi huomioida hulevesirakenteeseen sopivaa kasvilajistoa pohdittaessa. Kasveilla on tärkeä rooli luontopohjaisissa hulevesirakenteissa, sillä ne estävät eroosiota, poistavat ravinteita vedestä ja ylläpitävät maan läpäisevyyttä. Kasvit joutuvat sietämään vaihtelevia olosuhteita. Kotimaiset lajit ovat usein paras valinta, sillä ne kestävät vaikeitakin olosuhteita, kuten talvimärkyyttä. Kotimaisten lajien lisäksi monet haitalliset vieraslajit viihtyvät vesistöjen äärellä, jonka vuoksi ne saattavat levitä nopeastikin esimerkiksi kosteikon reunoille, etenkin jos kilpailu elintilasta on vähäistä.
Kunnat jakoivat kokemuksiaan
Työpaja kokosi yhteen kuntien työntekijöitä yhdeksästä Varsinais-Suomen kunnasta. Osallistujien kesken käytiin läpi kuntien alueilla esiintyviä haasteita, vaihdettiin kokemuksia ja pyrittiin löytämään ratkaisuja, joilla hulevesiä voidaan paremmin hallita. Työpajalla lisättiin tietoa ja kuntien välistä yhteistyötä. Vesien matka kunnista kohti Saaristomerta kulkee usein monen kunnan läpi, jolloin myös ongelmat vesienhallinnassa siirtyvät yhden kunnan alueelta toiselle. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa laajempaa vaikuttavuutta hulevesien hallintatoimiin sekä jakaa oppeja jo toteutetuista ratkaisuista.
Työpajassa havaittiin, että useilla kunnilla on samantyyppisiä haasteita hulevesiin liittyen. Keskustelua herätti esimerkiksi hulevesiratkaisuille tarvittavan tilan löytäminen jo rakennetuilla alueilla sekä riittävät tilavaraukset uusilla kaava-alueilla. Tulvimisongelmaa on havaittu muun muassa teollisuusalueilla, joilla on paljon läpäisemätöntä pintaa ja toisaalta myös rannikoilla, joilla voi esiintyä samanaikaisia hule- ja merivesitulvia. Luontopohjaisten hulevesirakenteiden kunnossapito ja joissain kohteissa veden vaihtuvuus on koettu haasteelliseksi. Rakenteiden huolellinen suunnittelu ja taustatietojen selvittäminen onkin ensiarvoisen tärkeää hyvin toimivan ratkaisun löytämiseksi. Myös vieraslajit ja muut kasvillisuuden aiheuttamat haasteet nousivat esiin keskusteluissa.
Ensimmäinen kolmen työpajan sarjasta – seuraava työpaja 3.4.
Ensimmäinen työpaja järjestettiin osana kolmen työpajan sarjaa, jotka on suunnattu erityisesti kuntien hulevesisuunnittelun parissa työskenteleville. Seuraava työpaja järjestetään 3.4. Paimiossa ja siellä käsitellään valuma-aluelähtöistä hulevesisuunnittelua. Silloin hulevesien hallintaa tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta ottamalla huomioon valuma-alueen vaikutus muodostuviin hulevesiin sekä niiden hallintaan. Lisäksi Turun AMK esittelee työpajassa uutta PFAS-riskienhallintatyökalua, jonka hyödyntämiseen osallistujat pääsevät tutustumaan. Työkalun avulla voidaan tunnistaa PFAS-riskikohteita sekä vähentää niiden aiheuttamia haittoja.
Työpajasarja on osa Pienten taajamien vesistölähtöiset hulevesiratkaisut -hanketta, joka on saanut avustusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta (2023–2027).
Työpajasarjalla vastataan syksyllä kunnille lähetetyssä kyselyssä esiin nousseisiin tarpeisiin hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Hulevesien hallinnan merkitys tulee vain korostumaan lisääntyvän sateisuuden ja sateen intensiteetin kasvamisen myötä, jonka vuoksi varautuminen on olennaisessa roolissa vahinkojen minimoimiseksi. Kuntien välisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa vaikuttavuutta toimiin sekä jakaa tietoa haasteista ja ratkaisuista.
