Varsinais-Suomen kuntien hulevesikysymysten parissa työskentelevät viettivät päivän Tampereella tutustumassa kaupungin luontopohjaisiin hulevesiratkaisuihin. Tampereella, kuten monissa muissakin kunnissa, hulevedet ovat jatkuva ja yhä kasvava ongelma. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja laajat asfalttipintaiset asuin- ja liikealueet johtavat veden nopeaan kertymiseen ja paikallisiin tulviin, mikä voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvät sateet vaikeuttavat tilannetta entisestään. Tiiviisti rakennetuilla alueilla hulevesiä on perinteisesti johdettu putkilla ja suorilla ojilla, mikä nopeuttaa veden poistumista, mutta voi samalla siirtää ongelmat toisaalle.
Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhä keskeisempi osa kuntien hulevesien hallinnan tulevaisuutta. Siinä missä hulevedet on perinteisesti johdettu nopeasti ja huomaamattomasti putkistoihin, suuremmissa kunnissa on alettu siirtyä takaisin avouomiin. Paikoissa, joissa tilaa on, hulevesille rakennetaan tulvatilavuutta ja samalla voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta sekä lisätä alueen virkistysarvoja. Valonia kutsui varsinaissuomalaisia kuntia tutustumaan Tampereella toteutettuihin hulevesikohteisiin ja verkostoitumaan samalla muiden kuntien asiantuntijoiden kanssa. Tampereella hulevesiratkaisuja on toteutettu luonnon monimuotoisuus huomioiden. Tulvaniityille on istutettu paikallisia kasvilajeja sekä puita osana kaupungin puulajikokeilua, mikä tukee sekä ekologista kestävyyttä että maiseman monipuolistamista.
Tampereen hulevesikohteita esitteli Tampereen kaupungin hulevesiasiantuntija Salla Leppänen. Vierailu järjestettiin yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa, ja osallistujia saapui myös heidän toiminta-alueeltaan. Näin kokemuksia ja ajatuksia päästiin vaihtamaan maakuntarajojen yli.
Nallenpuistossa tulvimista torjumassa tulvaniitty
Ensimmäisenä vierailtiin Nallenpuistossa, johon on rakennettu vuonna 2024 kosteikko sekä laajat tulvaniityt. Samalla muokattiin suora Ritaoja mutkittelevaksi ja lisättiin alueelle monipuolista kasvillisuutta. Tehdyillä toimilla hallitaan hulevesiä, vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja luotiin uusi virkistysalue lähiseudun asukkaille.
Aiemmin alueella suorana kulkenut oja aiheutti sen, että oja tulvi ajoittain ja vesi pääsi nousemaan lähikadulle. Ojan valuma-alueen yläosaan rakennetaan tulevaisuudessa asutusta usealle tuhannelle uudelle asukkaalle, jonka odotettiin pahentavan alueen tulvaongelmia. Siksi oli tärkeää saada alueelle uusia ratkaisuja tulvahaittojen ehkäisemiseksi.
Nallenpuiston tulvaniitty on toteutettu yhteistyössä Villi vyöhyke ry:n kanssa, joka on Valonialle tuttu myös Skanssin biodiversiteettipuiston hankkeesta. Tampereella tulvaniitylle istutettiin kasveja, joiden siemenet on kerätty noin 20 kilometrin säteellä alueesta, näin toimimalla alueelle saatiin paikallista lajistoa. Hamppuverkkojen väliin asetetun siemenseoksen kasvit kasvavat alueelle ajan mittaan. Niitty on helppohoitoinen, sillä se ei vaadi muuta kuin vesakonpoistoa.
Vaikka Nallenpuiston alue sijaitsee keskellä Tampereen taajamaa, alueella esiintyy liito-oravia ja hulevesien johtamiseen käytetty uoma on myös taimenen elinympäristöksi soveltuvaa. Uoman kunnostuksia ei kuitenkaan suunniteltu kalastonäkökulmasta, sillä uoma on ajoittain hyvin vähävetinen. Siitä huolimatta Tampereen kaupunki on saanut ilahduttavia asukashavaintoja sekä taimenista että hauen poikasista uuden kosteikon alueella. Myös alueella esiintyvät liito-oravat tuli ottaa suunnittelussa huomioon ja jättää niille sopivia puita ja kulkuyhteyksiä kosteikon liepeille.
Tampereella hulevesikohteiden toteutusta rahoitetaan hulevesimaksulla, jonka avulla myös Nallenpuiston kohde on rakennettu. Jatkuva rahoitus, joka on kohdennettu nimenomaan hulevesitoimiin mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen työn hulevesien hallinnan kehittämisessä. Alueella aiemmin sijainnut hiekkapohjainen pelikenttä poistui kosteikon toteutuksen myötä, mutta urheilutoimintoja on keskitetty läheiselle urheilukentälle, mikä helpottaa myös niiden ylläpitoa. Vaikka suunnitelmat pelikentän siirtämisestä herättivät aluksi vastustusta asukkaiden keskuudessa, kaupunki ei ole kohteen toteutuksen jälkeen saanut negatiivista palautetta asukkailta.
Varsanpuistossa laajat alueet nousevalle vedelle
Varsanpuiston alueella on aikoinaan sijainnut järvi, jonka kuivatuksen jälkeen alue on toiminut pitkään peltona. Alueelle haluttiin lisätä tulvatilavuutta, mikä toteutettiin rakentamalla useita tulvaniittyjä sekä pato, jonka avulla vesi ohjataan niityille. Lisäksi alueelle on rakennettu pyörrelampi, jonka ideana on laskeuttaa kiintoainesta vedestä ja parantaa siten vedenlaatua. Tampereella hulevesikohteiden rakentamisesta syntyvät kaivumassat pyritään aina hyödyntämään alueella, jolloin niiden kuljettamisesta ei synny kustannuksia ja päästöjä. Lisäksi massoilla voidaan tukea alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia, esimerkiksi Varsanpuistossa osa kaivumassoista käytettiin alueella sijaitsevat pulkkamäen parantamiseen.
Vierailun aikana keskusteltiin Varsanpuiston uoman suoruudesta ja miten mutkittelevuus toisi lisää tulvatilavuutta sekä luonnonmukaisuutta. Mutkittelevamman uoman esteenä on kuitenkin vieressä kulkeva viemärilinja. Kohde on rakennettu kesän 2025 aikana, joten niitetyt kasvit eivät vielä kasvaneet ja alue näyttää vielä vähän rujolta. Rakenteiden toimivuus kuitenkin todettiin jo saman kesän runsaiden sateiden aikana.
Varsanpuiston hulevesirakenteilla on pyritty ennaltaehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Aluetta on kehitetty osana City Blues -projektia ja kohteen suunnitteluun sekä rakentamiseen on saatu rahaa EU:n Itämeren alueen Interreg -ohjelmasta.
Luontopohjaiset opit Tampereelta
Tampereella konkreettisia luontopohjaisia hulevesirakenteita on saatu toteutettua sekä hankerahoituksella että hulevesimaksun tuomien tulojen avulla. Hankerahoitus mahdollistaa esimerkiksi projektipäällikön palkkaamisen, jolloin hankehallinnon vastuu ei jää kaupungin asiantuntijoille ja kunta voi aidosti kehittää hulevesityötään. Hulevesimaksun avulla puolestaan kerätään varoja suoraan hulevesikohteiden toteuttamiseen.
Luontopohjaiset hulevesiratkaisut tukevat myös kuntien luonnon monimuotoisuustavoitteita. Tampereella luonnon monimuotoisuus on nostettu keskeiseksi teemaksi pormestariohjelmassa ja tehtäviä toimenpiteitä suunnitellaan sen ehdoilla. Siksi on tärkeää, että monimuotoisuuden näkökulmat tuodaan esiin jo kuntastrategiassa, jotta ne voivat aidosti ohjata käytännön toimia.
Vierailun lopuksi keskusteltiin asukkailta saaduista palautteista. Positiivinen palaute on harvinaista ja usein onnistumista voidaan arvioida juuri palautteen puutteesta. Luontopohjaisia hulevesiratkaisuja ei kuitenkaan toteuteta pelkästään ihmisten tai kunnallistekniikan vuoksi. Hyvin tehdystä työstä saadaan arvokasta palautetta myös suoraan luonnosta, esimerkiksi kalastoseurannassa havaittuina kaloina. Kun taimen nousee uomaan, jota ei aiemmin pidetty sille soveltuvana elinympäristönä, on se osoitus hulevesitiimin ja sidosryhmien onnistuneesta työstä.
Tampereella on havaittu, että asukkaat ovat tottuneet luonnonmukaisempaan ympäristöön. Esimerkiksi epäsiistiksi koetusta luonnosta ei enää ole tullut palautetta samalla tavalla kuin Vuoreksen alueelle 2000-luvun alussa toteutetusta kaupungin ensimmäisestä luonnonmukaisesta hulevesikohteesta.
"Tapahtuma vastasi täysin odotuksiani. Nyt tiedän miltä hyvin toteutettu huleveden viivytysallas ja tulvaniitty näyttävät."
