Torstaina 3.4.2025 järjestettiin hulevesityöpajasarjan toinen osa. Nyt aiheena oli erityisesti valuma-aluelähtöinen suunnittelu hulevesiratkaisuissa. Lisäksi esiteltiin uutta PFAS-yhdisteiden riskienhallintatyökalua.
Toisessa työpajassa tarkasteltiin valuma-aluelähtöistä suunnittelua. Syvennyimme hulevesien hallinnan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun valuma-alueen näkökulmasta. Työpajan alustuksen jälkeen kuultiin Sitowisen Nora Sillanpään esitys valuma-aluelähtöisestä hulevesisuunnittelusta. Esityksestä opittiin, että on tärkeää tunnistaa alueen nykytila, asettaa suunnittelulle tärkeimmät tavoitteet ja vasta näiden jälkeen pohtia mahdollisia ratkaisuja. On hyvä muistaa, että paikallisiin hulevesiongelmiin vaikuttaa koko yläpuolisen valuma-alueen tilanne. Alueen maaperä, maankäyttö, tulvariskit, ym. ovat olennaisessa osassa kun suunnitellaan alueelle sopivia hulevesiratkaisuja. Nykytilanteesta pitää olla selvillä, ennen kuin otetaan suunnittelun seuraavia askeleita.
Seuraavaksi esiteltiin esimerkkejä eri kaupunkien hulevesiohjelmista, joissa on kokonaisvaltaisesti määritelty hulevesiongelmien nykytilanne ja tavoitteet. Tavoitteiden asettelussa olennaista on tunnistaa kaikki hulevesiin liittyvät tärkeimmät tavoitteet vesien määrän ja laadun suhteen kuin myös eroosioon, luontoarvoihin ja tavoitteisiin liittyen. Lopuksi pohdittiin erilaisia ratkaisuja lähtien kaavoitusprosessiin vaikuttamisesta ja päätyen konkreettisiin ratkaisuihin. Ratkaisuissa tarkasteltiin myös ongelmia ja rajoittavia tekijöitä.
Koko aihetta käsiteltiin myös ryhmätöinä, joissa osallistujat saivat valita kahdesta oikeasta hulevesiongelmakohteest, joista toinen sijaitsee Marttilassa ja toinen Liedossa. Osallistujat määrittelivät kohteen nykytilanteen, asettivat hulevesille tavoitteet tärkeysjärjestykseen ja pohtivat mahdollisia ratkaisuja.
PFAS-yhdisteet ja riskienhallintatyökalu
Turun ammattikorkeakoulun Piia Leskinen ja Riikka Vainio esittelivät EMPEREST-hankketta ja muuta tekemäänsä työtä PFAS-yhdisteiden (perfluoratut alkyyliyhdisteet) parissa. Yhdisteet ovat erittäin pysyviä ympäristössä, joka vuoksi niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi. Työpajassa esiteltiin kuntien käyttöön tulevaa riskienhallintatyökalua. Työkalun yksinkertaisten kysymysten avulla kunnan työntekijät voivat kartoittaa alueeltaan PFAS-riskikohteita. Työkalu antaa lisää tietoa yhdisteistä sekä suosituksia havaittujen riskikohteiden jatkotoimenpiteistä, kuten näytteenotosta, jolla voidaan tarkemmin selvittää kohteen nykytilaa. Yhdisteitä käytetään laajasti eri käyttötarkoituksissa paistinpannujen pinnoituksista lentokenttien sammutusvaahtoihin. Aineet kulkeutuvat kuitenkin vesien mukana luonnonvesiin aiheuttaen monenlaisia ympäristöhaittoja. Lisäksi PFAS-yhdisteillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle, ne voivat aiheuttaa esimerkiksi syöpää, lisääntymishäiriöitä tai heikentynyttä immuunivastetta. Aihe herätti runsasta keskustelua osallistujien kesken ja kuntien työntekijöille heräsikin ajatuksia PFAS-yhdisteiden kulkeutumisen vähentämisen mahdollisuuksista.
Tapahtumat järjestetään osana Pienten taajamien vesistölähtöiset hulevesiratkaisut Varsinais-Suomessa -hanketta. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta Ahti-ohjelmasta (2023-2027).
