Valonia järjesti joulukuun toisella viikolla Varsinais-Suomen helmet – luonnonhoitotyön tulokset ja tulevaisuus -tilaisuuden Raision Hintsan Vintillä. Tilaisuudessa käsiteltiin Kunta- ja Järjestö-Helmi -hankkeiden tuloksia, oppeja ja tulevaisuuden näkymiä luonnonhoidossa. Paikalle kokoontui lähes 80 luontotyön osaajaa.
Varsinais-Suomessa on toteutettu mittavia luonnonhoitotöitä vuosina 2020–2025 Helmi-elinympäristöohjelman Kunta- ja Järjestö-Helmi erityisavustuksen tuella. Kunta- ja Järjestö-Helmin rahoitusta on saatu Varsinais-Suomeen kaiken kaikkiaan noin 1,6 miljoonaa euroa yhteensä 24 hankkeeseen. Hankkeissa ollut toteuttajina 12 varsinaissuomalaista kuntaa, Valonia, Turun ammattikorkeakoulu, Aurajokisäätiö ja useita yhdistyksiä. Tämän lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Metsähallituksen luontopalvelut ovat tehneet Helmi-rahoituksella lukuisia ennallistamistöitä yksityismailla ja valtion mailla Varsinais-Suomessa. Aamupäivän aikana kuultiin kattaus esimerkkejä toteutuista töistä ja lisäksi pohdittiin uudenlaisia keinoja toteuttaa kunnostuksia julkisen rahoituksen epävarmassa tilanteessa.
Helmi-rahoituksen merkitys ja toimijoiden välinen yhteistyö korostuivat puheenvuoroissa
Turun kaupungin ympäristöpäällikkö Olli-Pekka Mäki korosti esityksessään Kunta-Helmi -hankkeiden merkitystä kaupungin luontotyössä. Hankkeissa tehty työ on parantanut kaupungin sisäistä yhteistyötä ja luonut malleja jatkuvalle ja omaehtoiselle luontotyölle. Helmi-hankkeissa tehty työ on myös tuonut hyödyllisiä syötteitä vuonna 2023 julkaistuun Turun kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelmaan.
Varsinais-Suomen 11 kunnan ja Valonian yhteisissä Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeissa tehtiin vuosina 2021–2025 luonnonhoitotöitä yhteensä 67 kohteessa. Kunnostuskohteista lähes kaksi kolmasosaa oli perinnebiotooppeja. Ne ovat valtaosin äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä, ja niistä merkittävä osa sijaitsee Varsinais-Suomessa. Myös alueelle ominaisissa ja uhanalaisluokituksiltaan vaarantuneissa pähkinäpensaslehdoissa ja jalopuulehdoissa tehtiin luonnonhoitotöitä.
”Näitä hoitotöitä ei olisi tehty ilman Helmi-elinympäristöohjelman avustusta.”
Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastajana työskennellyt Jaana Röytiö toi omassa esityksessään esille Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tärkeän roolin helmitöiden tukemisessa. ELY-keskuksen asiantuntija-apu perinnebiotooppien inventointissa ja hoidon suunnittelussa on ollut isossa roolissa luonnonhoitotöiden onnistumisessa. Lisäksi Röytiö kertoi, että kaupungin sisäinen yhteistyö on parantunut ja että Salon erityisvahvuutena Helmi-työssä on ollut työllisyyspalveluiden aktiivisuus ja laiduneläinten hyvä tarjonta.
Luontotietopalvelu Taigan Panu Kunttu vaikuttava esitys kertoi Taalintehtaan niittyverkoston hoidosta. Budjetiltaan melko pienellä hankkeella Kemiönsaaren kunnan kanssa yhteistyössä saatiin hoidettua yhteensä 21 kallioketo- ja niittykohdetta vuosina 2022–2023. Työ saatiin alulle hankkeen voimin, mutta hoitoa pitää jatkaa ja laajentaa. Paikallinen luontoyhdistys järjestää vuosittain talkoopäivän yhdellä kohteella, mutta rahoitusta tarvitaan hoidon laajentamiseen ja jatkamiseen. Toinen esimerkki kuntayhteistyössä toteutetusta hankkeesta kuultiin ProLuolalanjärvi ry:n Eeva Ståhlelta ja Naantalin kaupungin Saija Kajalalta. Vaikuttavuus sekä luontoon että ihmisiin syntyi vahvasta yhteistyöstä ja eri arvojen yhteensovittamisesta. Katajakedon ja laitumen ennallistamisessa otettiin huomioon myös alueen virkistyskäyttö. Hankkeen tuloksena alueen luontoarvot ovat parantuneet ja virkistyskäyttö mahdollistettu luontopolun uuden linjauksen avulla.
Tapahtumassa päästiin kuulemaan myös Suomen kaikkien aikojen suurimmasta luontokatoa torjuvasta Priodiversity LIFE -hankkeesta. Hankkeen terveiset toi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Jenny Gustafsson. Hän keskittyi kertomaan luontorahoituksen mobilisoinnista ja rahoituksen tulevaisuuden näkymistä.
Luontotyö tarvitsee uutta rahoituspohjaa
Helmi-elinympäristöohjelma kestää vuoteen 2030 asti, mutta kaikkia tavoitetta ei tulla nykyisellä resurssitasolla saavuttamaan.
”Suurimpana menetyksenä on, että Kunta- ja Järjestö-Helmen avustushakua ei voinut avata tänä vuonna, emmekä voi avata sitä tällä hallituskaudella, koska joudumme priorisoimaan toimia. Tämä on ollut oman ohjelmapäällikköurani hankalimpia päätöksiä miettiä sitä, kannattaako tätä avata hyvin minimaalisilla resursseilla. Olisi tylyä antaa hyville hankkeille kielteisiä päätöksiä, koska rahaa ei ole”, kertoi Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen. EU:n ennallistamisasetus tuo vakautta ja jatkuvuutta luontopolitiikkaan aina vuoteen 2050 saakka, mutta valtiontalouden tilanne ja resurssien priorisointi haastaa ennallistamisen ja pitkäjänteisen luonnohoitotyön. Niinpä luontotyön tueksi tarvitaan myös yksityistä rahoitusta.
”Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tarvitaan aiempaa monimuotoisempia keinoja ja laajempaa joukkoa”, Väänänen jatkaa. Helmi-ohjelman määrärahojen vähäisyyden vuoksi, uusia Kunta- ja Järjestö-Helmi -avustuksen hakukierroksia ei enää tällä hallituskaudella järjestetä. Luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen tarvittaisiin yli miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain.
”Mikäli luontokato haluttaisiin pysäyttää vuoteen 2035 mennessä, tarvitsemme julkisen rahoituksen rinnalle myös uudenlaisia ratkaisuja."
Tässä apuna voisivat olla yritysyhteistyöt, joita olemme pilotoineet Varsinaissuomalaiset yritykset luonnon monimuotoisuuden tukijoina -hankkeessa”, kertoi Valonian kehittämisasiantuntija Anni Lahtela. Lahtelan mukaan yrityksissä on kasvavaa kiinnostusta aktiiviseen luontotyöhön, mutta osallistumiselle ei ollut vakiintuneita tapoja. ”Samaan aikaan esimerkiksi luontotyötä tekevillä yhdistyksillä on pulaa yhteistyökumppaneista”, Lahtela jatkaa.
Tutustu tehtyihin toimiin ja tuleviin mahdollisuuksiin
Rohkealla asenteella kohti uudenlaista yhteistyötä
Tapahtuma kokosi Raisioon monipuolisen joukon alan osaajia niin kunnista, järjestöistä, oppilaitoksista, organisaatioista kuin yrityksistäkin. Moni on itse ollut mukana toteuttamassa Helmi-hankkeita. Paikan päällä opit ja kokemukset pääsivät jakoon ja luontotyön jatkoa ja jatkuvuutta pohdittiin monelta eri kantilta. Kohtaamiset ja verkostoitumismahdollisuudet asiasta kiinnostuneiden kanssa, yhteisen lounaan äärellä, saivat kiitosta osallistujilta.
Varsinais-Suomessa on tehty toimivaa yhteistyötä elinympäristöjen kunnostamiseksi ja tätä yhteistyötä halutaan myös jatkossa vahvistaa. Puheenvuoroissa korostui osapuolten yhteinen näkemys ja tavoite luonnon tilan parantamisesta ja nyt tähän työhön kaivataan mukaan myös yrityksiä rahoittamaan konkreettisia toimia. Tilaisuudessa rohkaistiin sekä yrityksiä, että luontotoimijoita etsimään uusia yhteistyökumppaneita. Rahoituksen monipuolistamisella ja konkreettisilla luonnonhoitotoimilla voidaan varmistaa tulevinakin vuosina luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävä työ.
