Raision Tikanmaan ja Raision lukion välillä nähtiin 28.10.2025 reipasta menoa, kun joukko Raision Salibandyn P10 -joukkueen poikia taittoi treenimatkaansa poikkeuksellisesti porukassa polkien. Mukana matkassa oli myös kaksi lasten vanhempaa, sekä koulutettu polkupyöräilyohjaaja. Treenien jälkeen letka pyöräili samaa reittiä takaisin, samalla pimeämmissä olosuhteissa pyöräilyyn harjaantuen.
Enemmän päivittäistä arkiliikuntaa
Raision ja Naantalin kaupungit haluavat kannustaa lapsia ja nuoria aktiiviseen liikkumiseen myös harrastusmatkoilla. Liikuntaharrastus itsessään ei aina takaa suositusten mukaista liikunnan määrää. UKK-instituutin vuonna 2024 toteuttaman Liitu-tutkimuksen mukaan vain osa aktiivisesti urheilevista lapsista saa tarpeeksi liikuntaa. Siksi onkin tärkeää kannustaa lapsia liikkumaan arjessa myös harrastusten ulkopuolella. Harrastusmatkojen kulkeminen kävellen tai pyöräillen on helppo tapa lisätä päivittäistä arkiliikuntaa.
Pyöräilyohjaaja tuo asiantuntijan ohjeet pyörämatkalle
Onnipyörä Portsan pyörämyyjä ja sähköpyörävuokraamo 10Bikesin pyöräilyopas Taneli Peussa liittyi vetämään pyöräletkaa Valonian kutsumana. Matkalla opeteltiin turvallinen reitti treeneihin, puhuttiin liikennesäännöistä ja saatiin monipuolisesti vinkkejä pyörämatkan turvalliseen toteuttamiseen erilaisissa olosuhteissa ja eri vuodenaikoina.
Treenimatkojen pyöräilyssä ensimmäinen opeteltava asia on turvallisuus. Tähän kuuluu sen ymmärtäminen mitä liikennesääntöjä matkan tekemiseen liittyy, sekä pyöräilyturvallisuuteen liittyvien asioiden läpikäyminen. Samalla opetellaan sellainen reitti treenipaikalle, joka on sujuva, turvallinen ja helppo muistaa. Tämä reitti ei välttämättä ole se kaikkein lyhyin, mutta sen tulee olla sujuva ja helppo.
"Lisäksi tarkoituksena on kannustaa junnuja löytämään pyöräilemisen ilo tekemällä siitä hauskaa. Matkan onnistumisen kannalta pienet yksityiskohdatkin ovat tärkeitä ja tällä matkalla on jo opittu sellaisia asioita, joita ei kokeilematta tulisi ajateltua. Esimerkiksi sählymailan kuljettaminen selässä paljastuikin näin pienille lapsille aika haastavaksi. Vain kokeilemalla löytyvät todelliset ongelmakohdat ja niihin voidaan alkaa kehittää toimivia ratkaisuita."
Suomessa pimeä kausi on varsin pitkä, joten turvallisuusnäkökohdat pitää muistaa ottaa erityisesti huomioon. Tärkeää on olla näkyvä liikenteessä eli tulee olla kunnolliset heijastimet ja pyörän valot pitää olla kunnossa. Pyöräilyturvallisuus edellyttää myös, että pyörä on huollettu ja hyvässä kunnossa, eli jarrut toimivat ja vaihteet toimivat myös kylmässä. Pyörää pitää olla mukavaa, sujuvaa ja helppoa ajaa.
Ilmojen viiletessä täytyy myös osata pukeutua oikein. Usein tulee aluksi puettua jopa vähän liikaa, jolloin pyöräilystä tulee hikistä, kuumaa ja epämiellyttävää. Talvipyöräilyä helpottaa merkittävästi nastarenkaiden vaihto alle kelien muuttuessa liukkaiksi. Talvella tärkeään rooliin nousee myös reitin suunnittelu niin, että matka kulkee talvikunnossapidon piirissä olevilla reiteillä eikä niillä hoitamattomilla kinttupoluilla, jotka ehkä kesällä toimivat hyvin.
"Talvipyöräily ei ole mikään ongelma ja sitä on harrastettu Suomessa iät ja ajat. Jos pystyy hiihtämään niin pystyy myös pyöräilemään. Oikealla varustautumisella ja pienellä valmistautumisella ovat kaikki haasteet voitettavissa. Jos talvipyöräily kuitenkin mietityttää ja haluaa vinkkejä, niin lähimmässä pyörähuollossa käymällä saa varmasti vastauksen kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin."
Talvipyöräilyssä keskeisintä on oikea varustus ja valmistautuminen. Nastoilla varustetut pyörät tekevät todella paljon mukavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.
”Nastarenkaat ovat talvipyöräilyn perusta, niistä ei kannata tinkiä. Jos itse ei vielä ole kokeillut nastarenkaita, niin pyöräliikkeissä voi yleensä käydä koeajamassa nastoilla varustettua pyörää – ero tavallisiin renkaisiin liukkailla on kuin yöllä ja päivällä.”, Peussa neuvoo
Hyvien tapojen kehittyminen lähtee liikkeelle rohkeasta kokeilemisesta
Mukana ohjatussa pyöräletkassa oli myös salibandyn harrastaja Aleksi Mäntykoski ja hänen äitinsä Terhi Kari, jotka eivät yleensä tule pyörällä treeneihin. He tulivat mukaan pyöräletkaan joukkueenjohtaja Satu Hyörtin kutsumana.
”Kun Satu (Hyörtti) laittoi viestiä, että vanhemmatkin voivat nyt osallistua, niin innostuin ajatuksesta ja lähdin mukaan! Aleksille hankimme itseasiassa juuri ensimmäiset nastarenkaat pyörään ja hän aikoo jatkossa pyöräillä myös koulumatkat. Tavallisesti pyöräilykausi on meillä loppunut syksyn pimeisiin ja liukkaisiin”, Kari kertoo.
Raision Salibandyn P10 joukkueenjohtaja Satu Hyörtille treenimatka pyöräillen oli myös epätyypillinen. Normaalisti kulkeminen käy joko kimppakyydillä autolla tai sitten jokainen tuo autolla oman lapsensa. Tänään kuitenkin nähtiin polkemassa kuusi poikaa, kaksi äitiä ja pyöräilyohjaaja.
”Matka meni hyvin, se oli hauskaa ja leppoisaa. Kaikki jaksoivat hienosti ja olivat innokkaasti mukana. Pikkuisia haasteita oli alussa kun yhdestä pyörästä putosi ketjut ja kun mietittiin miten saadaan salibandymailat kulkemaan. Pyöräilyohjaajan avustuksella haasteet kuitenkin selätettiin. Parhaaksi ratkaisuksi mailojen kuljettamiseen löytyi niiden sitominen pyörän vaakatankoon ja ketjutkin saatiin pysymään paikoillaan”, Hyörtti kuvailee.
Joukkueenjohtaja Hyörtti piti pyöräletkaa hyvänä tapana kulkea treeneihin ja toivoi että tapa olisi käytössä myös jatkossa. Hyörtti on lisäksi perustanut asuinkulmilleen Tikanmaalle vanhemmille kimppakyytiporukan, jossa perheet voivat sopia yhteisistä matkoista.
"Minusta on tyhmää, että me ajamme autoilla samoilta nurkilta peräkanaa kaikki tänne ja sitten peräkanaa kaikki takaisin. Toivoisin että voisimme enemmän käyttää kimppakyytejä tai kimppapyöräilyä peräkanaa ajamisen sijaan. Toisaalta toivon myös, että pojat alkaisivat sopia keskenään kavereiden kanssa, että mennään samaa matkaa pyörillä. Siinä tulisi hyvää alkulämmittelyä samalla."
Turvallisuusnäkökulmat voivat usein tulla pyörällä treeneihin kulkemisen esteeksi, erityisesti talviaikaan. Vanhempia ymmärrettävästi arveluttaa, onko kulkeminen kyllin turvallista, jotta lapset uskaltaa laittaa pyöräillen matkaan. Yhdessä sopimalla ja kokeilemalla voi kuitenkin päästä alkuun.
”Näkisin niin, että kimppapyöräilyä aloittaessa voi olla hyvä sopia että jonkun perheen aikuinen menee mukaan koko matkalle tai vaikka vain kohteeseen katsomaan että miten homma on sujunut. Samalla tavalla kuin kimppakyydeissä perheet vuorottelevat, niin tässäkin voi olla yksi kimpparyhmän vanhempi vuorollaan. Tietenkään tätä vahtimista ei tarvitse loputtomiin tehdä ja lapset saavat mennä keskenään sitten kun on selvää että homma toimii. Kokeilemisestä kaikki kuitenkin alkaa,” päättää Hyörtti.
Pyöräletka järjestettiin osana Seuratoimijat fiksun liikkumisen kirittäjinä Naantalissa ja Raisiossa -hanketta, jota toteuttavat Valonia sekä Raision ja Naantalin kaupungit yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Hanke on saanut Traficomilta Tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämisen hankeavustusta.
