Mitä hyötyjä taide, kulttuuri ja luovat alat voivat tarjota kunnan kestävyys- ja ympäristötyölle?
Tiedon lisääminen ei aina yksinään riitä toiminnan muutokseen. Taide ja luovat menetelmät voivat auttaa luomaan muutokseen tarvittavaa tunneyhteyttä ja sosiaalisia kannustimia tuomalla ihmisiä yhteen luovan tekemisen ääreen, haastamaan totuttua leikin ja luovuuden kautta, tekemään monimutkaisista asioista ymmärrettävämpiä sekä tarjoamaan matalan kynnyksen tapoja osallistua, oppia ja vaikuttaa.
Raisiossa ja Mynämäessä järjestetyissä Kulttuuri työkaluna kestävyystyössä -työpajoissa tavoitteena oli kehittää kunnan työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa konkreettisia toimintakokeiluja, jotka edistävät kunnan kestävyystavoitteita ja asukasosallisuutta kulttuurin ja taiteen keinoin.
Työpajojen aluksi tutustuttiin kulttuurin ja luovien alojen mahdollisuuksiin kestävyystyön tukena sekä Creative Circular Cities-hankkeessa syntyneisiin esimerkkeihin taiteen hyödyntämisestä kiertotalouden edistämisessä. Tämän jälkeen osallistujat tunnistivat oman kuntansa tarpeita ja ideoivat niihin sopivia ratkaisuja. Lopuksi työpajoissa syntyneistä ideoista valittiin yksi, jota lähdettiin taiteilijavetoisesti toteuttamaan kesällä 2026.
Mynämäessä sukellettiin vesistöjen pinnan alle
Mynämäessä työpajan jälkeen toteutettiin yhteisötaideteos Hiljainen virta, joka vie katsojan sukelluksiin paikallisiin vesistöihin.
Teos toteutettiin yhdessä paikallisten lasten ja nuorten kanssa. Ensin teosta varten kerättiin ideoita kaikille avoimissa työpajoissa. Työpajojen aikana osallistujat oppivat paikallisista vesistöistä ja niiden eliöistä. Millaista elämää Mynämäen vesistöistä löytyy ja kuinka vesistöjen tulevaan kehitykseen voi vaikuttaa?
”Erityisesti teokseen tulevien eliöiden valinta koettiin innostavaksi ja jännittäväksi, ja moni lapsi yllättyi siitä, kuinka monenlaisia eliöitä lähivesistöissä voi elää. Samalla heräsi uusia ajatuksia vesistöjen merkityksestä ihmisille,” kertoo Mynämäen kulttuuripäällikkö Viktoria Kulmala.
Alun perin tavoitteena oli toteuttaa Asemantien alikulkutunneliin seinämaalaus. Aikataulu- ja lupa-asioiden vuoksi suunnitelma muuttui, mutta toteuttajat eivät siitä lannistuneet. Teos toteutettiin lopulta suurikokoisena installaationa; noin 25 metriä pitkä Hiljainen virta ripustettiin Mynämäen kirjaston pääsalin toisen kerroksen kaiteiden varaan. Se on nähtävillä kirjaston aukioloaikoina.
”Hyväkin idea voi kohdata käytännön haasteita, jotka pakottavat muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmia. Tämä kokemus osoitti, että joustavuus ja sinnikkyys ovat tärkeitä, kun halutaan luoda uusia ja vaikuttavia toimintatapoja.”
Projektin työpajat ohjasivat Saaren kartanon yhteisötaiteilija Pia Bartsch, Meri-Vakan 4H-yhdistyksen Suvi Torikka sekä Mynämäen kunnan Nuorten työpajan Jaakko Karvinen ja Päivi Mykkänen. Teoksen eliöstö ja kasvillisuus toteutettiin kierrätysmateriaaleista. Myös osa Saarekkeen jouluikkunanäyttelyn teoksista sai uuden elämän osana installaatiota.
"Kulttuuri ja taide toimivat hyvinä matalan kynnyksen välineinä ympäristöaiheiden käsittelyyn. Luovat menetelmät auttoivat osallistujia syventymään aiheeseen toisella tavalla ja myös osin vahvistivat kiinnostusta luontokysymyksiin. Kierrätys ja materiaalien uudelleenkäyttö olivat tärkeä osa työskentelyä, sillä teoksissa hyödynnettiin materiaaleja, jotka muuten olisivat saattaneet päätyä roskikseen."
Raisiossa toteutettiin lasten parlamentin toive kierrättämiseen kannustavista roskiksista
Raisiossa Kulttuuri työkaluna kestävyystyössä -työpajassa löydettiin monta erilaista haastetta, johon kulttuurin ja taiteen keinoin voitaisiin tarttua ja syntyi monta ideaa tulevaisuutta varten. Lopulta kesällä 2026 toteutettavaksi projektiksi valikoitui haaste, jonka idea tuli suoraan raisiolaisilta lapsilta. Lasten parlamentti oli toivonut Friisilän kouluun hauskoja, kierrättämiseen kannustavia roskiksia.
Työtä toteuttamaan valittiin sisustusarkkitehti Sanna Lindholm. Teos on koottu kokonaan kierrätysmateriaaleista, vain teoksen sisällä olevat lajitteluastiat ovat uudet.
Tavoitteena oli tehdä uudesta lajittelupisteestä ilahduttava – sellainen, että se kannustaa jätteiden lajittelemiseen ilon kautta. Lajittelupisteen paperiastian kohdalla on vanhojen kirjojen sivuja, muovipullojen rypistetyt pohjat kertovat mihin astiaan kuuluu laittaa muovia ja sekajäte (eli muu), on puettu lehmäksi. Lajittelupisteellä on myös tassut ja koulu saa toteuttajalta lisäksi ohjeet, kuinka toteuttaa käytettäessä ääntelevä jätepiste koulun tiloihin.
Uusi lajittelupiste otettiin Friisilän koulussa ilolla vastaan. Koulun rehtori Outi Merisaari hoksasi yhteyden teoksen värityksessä ja sijoituspaikassa; lajittelupisteen Friisiläislehmän värinen lehmä sopii erinomaisesti Friisilän kouluun.
Myös oppilaat olivat teoksesta hyvillään. Teoksen vastaanottivat Friisilän koulun oppilaskunnan edustajat Milla Hakala, Iisa Roininen ja Adnan Secic, jotka myös esittivät viime keväänä järjestetyssä lasten parlamentissa toiveen kierrättämiseen innostavasta lajittelupisteestä.
"Olen todella iloinen, että saimme mahdollisuuden osallistua hankkeeseen! Toteutus on mielestäni ihana ja oli ilo toteuttaa oppilaiden toive. Sen lisäksi, että valmiista teoksesta tuli niin ilahduttava, hankkeen toteutuksesta tuli uutta näkökulmaa kestävyystyöhön ja uusia ajatuksia siitä, miten ympäristökasvatusta voitaisiin jatkossa toteuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin."
Kiinnostaako kulttuurin hyödyntäminen kestävyystyössä?
Olemme koonneet Creative Circular Cities-hankkeen opit oppaaksi kulttuurin hyödyntämiseen ympäristö- ja ilmastotyön tukena. Löydät sivulta oppaan yhteisjärjestetyn kiertotalouskarnevaalin toteuttamiseen sekä Kulttuuri työkaluna kestävyystyössä -työpajan materiaalit, joiden avulla voit järjestää ideapajan omassa kunnassa.
