Luontokadon ja ilmastokriisin keskeinen syy on luonnonvarojen ylikulutus. Suomen ylikulutuspäivää vietettiin huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Tällöin suomalaiset olivat kuluttaneet oman osuutensa maailman luonnonvaroista. Maailmanlaajuisesti materiaalien käyttö on yli kolminkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana. Suomalaisten materiaalien kulutus on suurinta EU:ssa: käytämme materiaaleja jopa kolminkertaisesti unionin keskiarvoon nähden. Talousjärjestelmämme perustuu kulutuksen kasvuun, joka ylittää maapallomme kantokyvyn.
Tuotannon ja tarjonnan lisäksi katsetta on siirrettävä yhä enemmän myös kulutukseen ja kysyntään. Maapallomme kantokyvyn rajat vaativat muutoksia kulutustottumuksiimme – paineen tulee kasvaa myös meidän loppukäyttäjien suunnasta.Kotitalouksien kulutus kattaa noin kaksi kolmasosaa Suomen kulutusperäisistä päästöistä. Nämä päästöt syntyvät kaikkien kuluttamiemme tuotteiden valmistuksesta, riippumatta siitä, missä ne on tuotettu. Kotitalouksien kulutusperäiset päästöt johtuvat ruuasta, tavaroista, asumisesta, palveluista ja liikkumisesta. Päästöjen lisäksi tuontitavara uhkaa luonnon monimuotoisuutta siellä, missä raaka-aineet otetaan käyttöön ja tuote valmistetaan.
Jokainen meistä voi lisätä parempien vaihtoehtojen kysyntää ja vähentää haitallista kysyntää. Kaikki kotitalouksien kulutuskategoriat tarjoavat mahdollisuuksia kestävämmille valinnoille. Nämä valinnat saattavat tarkoittaa vähentämistä (esim. uutena ostetut tuotteet), lisäämistä (esim. lihasvoimin liikkuminen tai tavaroiden korjauttaminen) tai vaihtamista (esim. öljylämmityksestä pois vaihtaminen). Yksilöt eivät yksin ratkaise ongelmia, vaan tueksi tarvitaan kestävään suuntaan ohjaavia rakenteita kuten EU:n korjausoikeusdirektiivi tai ekosuunnitteluasetus. Yksilöillä on kuitenkin mahdollisuus valinnoillaan muuttaa sitä, mitä pidämme normaalina ja tavoiteltavana. Yksilövalintojen voima onkin mahdollisissa massavaikutuksissa: jokainen meistä voi olla osana suuremman muutoksen luomista.
