Taloyhtiöihin rakennetaan Suomessa yhä enemmän aurinkosähköjärjestelmiä, mutta energiayhteisöjen perustaminen ei etene samaa tahtia. Fingridin ylläpitämän tiedonvaihtojärjestelmä Datahubin mukaan Suomessa oli alkuvuodesta 2025 yhteensä 376 energiayhteisöä, joista vain murto-osa on taloyhtiöissä. Varsinais-Suomessa taloyhtiöiden energiayhteisöjen määrä on yhä vähäinen, vaikka aurinkosähköä on jo hankittu moniin kohteisiin. Tämä kertoo olennaisesta ristiriidasta: aurinkosähköä rakennetaan, mutta sen hyödyntämistä rajoitetaan tietoisesti. Taloyhtiön aurinkosähköjärjestelmä toteutetaan useimmiten ilman energiayhteisöä, vaikka teknisiä esteitä sen perustamiselle ei olisi. Energiayhteisö nähdään edelleen helposti lisäoptiona tai erikoisratkaisuna – ei hankkeen lähtökohtana.
Energiayhteisöt jäävät helposti muiden ratkaisujen varjoon
Varsinais-Suomessa aurinkosähköä on hankittu taloyhtiöihin tyypillisesti muiden korjausten yhteydessä. Maalämpöön siirtyminen, ilmanvaihdon parantaminen tai lämmöntalteenotto lisäävät kiinteistösähkön tarvetta, ja aurinkovoimala mitoitetaan usein kattamaan juuri tämä lisäkulutus. Aurinkosähkö nähdään kiinteistön omana ratkaisuna, eikä kysymystä sähkön jakamisesta asunnoille nosteta esiin, vaikka se olisi teknisesti mahdollista ja taloudellisesti perusteltua. Tilastot tukevat tätä havaintoa: vuoden 2024 loppuun mennessä Varsinais-Suomessa oli perustettu vain 33 taloyhtiöiden energiayhteisöä. Määrä kasvoi edellisvuodesta 13 taloyhtiön verran, mutta suhteessa aurinkosähköä hankkineiden taloyhtiöiden määrään kasvu on hidasta.
Työssämme olemme seuranneet taloyhtiöiden aurinkosähkö- ja energiayhteisöhankkeita runsaan kahden vuoden ajan. Isännöitsijät kertovat edistävänsä hankkeita silloin, kun aloite tulee taloyhtiöltä. Taloyhtiöiden hallitukset puolestaan kokevat, ettei heillä ole riittävää osaamista tai varmuutta hankkeen käynnistämiseen ja odottavat tukea isännöitsijältä. Energiayhteisöihin ei siis suhtauduta kielteisesti, mutta niitä ei myöskään pidetä oletusarvoisena osana aurinkosähköhanketta. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa energiayhteisö jää pois jo suunnitteluvaiheessa, usein ilman varsinaista päätöstä.
Takamittaroitu kohde ei edellytä energiayhteisön perustamista
Energiayhteisön perustaminen ei ole kaikissa taloyhtiöissä yhtä kannattavaa, eikä se ole aina tarpeen. Ensimmäinen ratkaiseva tekijä on tekninen: jos taloyhtiössä on takamittarointi, energiayhteisöä ei tarvita eikä voida perustaa. Tällöin aurinkosähkö mene kiinteistösähkön lisäksi aina myös asuntojen käyttöön ilman erillistä energiayhteisöä.
Mikäli asunnoilla on omat sähkömittarit, tarkastelu siirtyy kiinteistösähkön määrään ja luonteeseen. Taloyhtiöissä, joissa kiinteistösähkön kulutus on suuri ja tasainen, aurinkosähkö voidaan usein hyödyntää tehokkaasti jo kiinteistön omassa käytössä. Ratkaisevaa on kuitenkin se, syntyykö aurinkosähköä enemmän kuin kiinteistö pystyy itse käyttämään. Jos aurinkovoimalaa voidaan rakentaa yli kiinteistösähkön tarpeen, energiayhteisö mahdollistaa tuotannon hyödyntämisen myös asunnoissa ja parantaa investoinnin kokonaistaloudellisuutta. Vain niissä tapauksissa, joissa ylituotantoa ei käytännössä synny, energiayhteisön lisähyöty jää pieneksi.
Energiayhteisö kannattaa ottaa lähtökohdaksi
Tällä hetkellä taloyhtiöiden aurinkosähköhankkeissa vallitseva oletus on aurinkovoimala ilman energiayhteisöä. Mielestämme tätä ajattelutapaa on syytä muuttaa. Edellä kuvattu logiikka osoittaa, että tämä oletus johtaa usein tilanteeseen, jossa osa aurinkosähkön potentiaalista jää hyödyntämättä. Energiayhteisö ei ole poikkeusratkaisu, vaan monessa taloyhtiössä järkevä ja perusteltu lähtökohta. Kysymys ei ole siitä, voiko energiayhteisön perustaa – vaan siitä, miksi sitä ei useammin pidetä ensisijaisena vaihtoehtona.
Aleksi Heinonen
Erityisasiantuntija
Turun ammattikorkeakoulu
Liisa Harjula
Energia-asiantuntija
Valonia
