Saaristomeren kunnostajat
Kaarinan kaupunki on viime vuosina johdonmukaisesti aktivoitunut luonnon monimuotoisuus- ja vesiensuojelutyössään. Saaristomeri on huomioitu strategisena painopisteenä ja Saaristomeren hyvinvoinnin edistäminen on kirjattu Kaarina-strategian 2023–2030 tavoitteeksi. Saaristomeren suojelu on myös huomioitu kaupungin budjetoinnissa vuosittaisella Saaristomerirahalla, mikä on osaltaan mahdollistanut aktiivisen roolin alueen toimijana.
Kaarinan strateginen ja johdonmukainen lähestymistapa Saaristomeren tilan parantamiseksi on kiitosta saanut esimerkki siitä, miten kunta voi omalta osaltaan lähteä edistämään vesien ja ympäristön parempaa tilaa. Kaupunki on viime vuosina onnistunut toteuttamaan suojelutyötä myös aktiivisen hankeyhteistyön avulla. Yhteistyötä on tehty useiden vakiintuneiden hanketoimijoiden, kuten WWF Suomen, Turun AMK:n, ammattiopisto Livian, Turun yliopiston, Valonian ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa.
Kuusistonsalmi ja Piikkiönlahti kärsineet pitkään rehevöitymisestä
Kuusistonsalmi ja Piikkiönlahti, niihin laskevine vesistöineen, ovat monella tapaa keskeisiä vesistöalueita Kaarinassa. Myös Kaarinan Littoistenjärvi sijaitsee näiden vesistöalueiden valuma-alueella. Merialueiden merkitys virkistyskäytölle Kaarinassa on suuri, jonka lisäksi vesistöalueilla on runsaasti merkittäviä luontoarvoja (mm. valuma-alueiden virtavesielinympäristöt sekä Kuusistonlahden ja Kaarinan metsät -Natura 2000-alueet). Vesistöalueet ovatkin monella tapaa läsnä kaarinalaisten arjessa ja ne ovat tärkeitä kaarinalaisten hyvinvoinnin kannalta. Kuten laajemmin Saaristomeren sisäsaariston rannikkoalueilla, Kuusistonsalmi ja Piikkiönlahti ovat pitkään kärsineet voimistuneesta rehevöitymisestä. Pintavesien ekologisen tilan luokituksessa ne luokitellaan toiseksi heikoimpaan luokkaan eli välttävään tilaan.
Kunnostussuunnitelma aktiivisen Saaristomerityön perustana
Rannikkoalueiden yhdyskuntien jätevesien kuormitusta on onnistuttu viime vuosikymmeninä vähentämään merkittävästi, mutta edelleen merialueita vaivaa rakennetusta ympäristöstä sekä maa- ja metsätalousalueilta syntyvä kuormitus. Piikkiönlahdelle valmistui vuonna 2024 kunnostussuunnitelma, jossa on tunnistettu keskeiset toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi. Suunnitelmaa on Kaarinassa lähdetty toteuttamaan Valuma-aluetason vesienhallinta (VALUTA3) – Varsinais-Suomi ja Ladjakosken yläosan vesienhallinta – PILOT -hankkeiden avulla, joiden lisäksi kaupunki oli mukana hiljattain päättyneessä Maatalouden vesistöpolku -hankkeessa. Kaupunki on myös aktiivisesti edistänyt kuntien välistä hanke- ja luontoyhteistyötä sekä toteuttanut luontotoimia Ruokohelmi III sekä Helmikunnat 1 ja 2 -hankkeissa. Saaristomeren suojelutyön pitkäjänteisyyden tarve on Kaarinassa tunnistettu hyvin, ja vesistöjen ja rannikkoalueiden tilaa kohennettan toimenpide ja osa-alue kerrallaan niin, että 2030-luvulla oltaisiin jo merkittävästi paremmassa tilanteessa.
Kuka olet ja mitä teet työksesi?
Olen Anne-Marie Tuominen, Kaarinan kaupungin ympäristötarkastaja. Ympäristönsuojelutiimissämme työskentelee kaikkinensa viisi henkilöä. Työhöni kuuluu sekä ympäristövalvonta että ympäristöhankkeet, joissa pyritään parantamaan vesistöjen tilaa sekä luonnon monimuotoisuutta.
Mitä toimia Piikkiönlahden ja Kuusistonsalmen valuma-alueilla on tähän mennessä tehty ja miten valuma-aluetyö Kaarinassa on edennyt?
Valuma-aluetyötä tehdään pääasiassa hankkeiden kautta. Ympäristöhankkeita kaupungilla on ollut vuodesta 2020 eteenpäin. Näiden lisäksi Piikkiönlahden kunnostussuunnitelman ojavesiselvityksissä ilmi tulleisiin pistekuormituslähteisiin on pystytty puuttumaan ympäristövalvonnan kautta.
Tällä hetkellä on käynnissä Valuta 3 -hanke, jossa tehdään vesiensuojelutoimenpiteitä sekä yksityisten maanomistajien että kaupungin maille. Syyskuussa Piikkiön Linnavuoren luonnonsuojelualuetta ennallistettiin poistamalla metsäojitusta 600 metrin matkalta sekä padottamalla ojia. Näin korpikasvillisuus saa mahdollisuuden palautua alueelle ja luonnontilaa saadaan parannettua. Samalla entisten ojien kuormitus alapuolisiin vesistöihin ja edelleen Saaristomereen vähenee. Hankkeessa on suunniteltu myös yksityisten maanomistajien kanssa ojan luonnonmukaistamista sekä kosteikon parantamista. Lisää kohteita etsitään edelleen hankeaikana toteutettavaksi.
Ladjakoskenpuron pilot -hanke on juuri päättymässä. Puron alaosassa on merkittäviä luonnonarvoja, ja yläosista virtaa hulevesiä kaupunkialueelta ja teollisuusalueelta. Vedenlaadun parantamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi valuma-alueen yläosiin suunniteltiin mm. kaksitasouoma, pohjakynnyksiä ja kosteikko. Osa toimenpiteistä toteutettiin hankeaikana.
Usean eri hanketoimijan yhteistyön tuloksena valmistunut Maatalouden vesistöpolku -hanke päättyi kesällä. Hankkeessa toteutettiin konkreettisia vesiensuojelutoimenpiteitä maatalousympäristöön, kuten kosteikko, agrometsälohko, maanparannusaineiden näytelohkot, lehmien ulkoilutarhan valumavesien hallinta. Hankkeessa rakennettiin vapaasti ja itsenäisesti kuljettava polku, jota pitkin pääsee kävelemään toimenpidekohteelta toiselle ja polun varrelta löytyy infokylttejä. Polun tarkoituksena on mm. antaa konkreettisia esimerkkejä ja innostusta maaseutuyrittäjille. Näiden lisäksi Vesistöpolku on suunnattu myös varhaiskasvatukselle sekä kouluille ja muille asiasta kiinnostuneille. Polusta tehtiin myös digitaalinen versio.
Vesistöjen hyväksi toimitaan usein myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä hankkeissa. Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeessa on parannettu Ladjakoskenpuron alaosan luontoarvoja mm. istuttamalla varjostavaa kasvillisuutta puron varrelle ja tekemällä kutusoraikkoa. Lisäksi kaupunki on ollut mukana lintuvesien kunnostushankkeessa ruovikkoa niittämällä (Ruokohelmi I ja III), Järviruoko hyötykäyttöön -hankkeessa, sekä Saariston linnut törmiltä ruovikoihin -hankkeessa, jossa parannetaan pääskyjen ja vesilintujen elinympäristöjä.
Mitä käytännön haasteita työssä on tähän mennessä tullut vastaan?
Maanomistajien osallistaminen ja lupaprosessit voivat olla aikaa vieviä. Esimerkiksi parissa kohteessa toimenpiteiden toteutus olisi vaatinut vuosikymmeniä toimimattomina olleiden ojitusyhteisöjen sääntöjen muuttamista tai vesilain mukaisen aluehallintoviraston luvan. Tämä ei hankeajan puitteissa olisi ollut mahdollista ja loppujen lopuksi suunnitelmista jouduttiin toistaiseksi luopumaan. Hankeajat tuntuvat välillä myös lyhyiltä, kun tarkoituksena olisi tehdä pitkäjänteistä työtä. Uusien hankeideoiden läpimeno taas on aina epävarmaa.
Mitä Piikkiönlahden ja Kuusistonsalmen alueilla on parhaillaan työn alla ja mitä seuraavaksi tullaan tekemään?
Piikkiössä jatketaan Valuta 3 -hanketta vielä vuoden verran ja siihen etsitään uusia kohteita toteutettavaksi. Tälle hankkeelle on suunnitteilla myös jo jatkoa samantyylisestä hankkeesta. Uusia hankkeita haetaan jatkuvasti, ja osa niistä toivottavasti saadaan toteutukseen asti.
Mitä pitkäjänteisiä tavoitteita Kaarinan kaupungin valuma-aluetyön taustalla on?
Kaarinan kaupunki on lisännyt Saaristomeren hyvinvoinnin edistämisen Kaarina-strategiaan vuosille 2023-2030. Tavoitteena on parantaa vesistöjen ekologista tilaa, vähentää kuormitusta ja lisätä luonnon monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä. Saaristomerityölle on Kaarinassa vahva johdon tuki ja erityisesti painotetaan konkreettisia toimenpiteitä. Tarkoituksenamme on tehdä aktiivista yhteistyötä myös muiden kuntien kanssa.
Miten työ jatkuvat käynnissä olevien hankkeiden jälkeen?
Piikkiönlahden selvityksen myötä sen alueen pääojien ja jokien vedenlaadusta saatiin tietoa, mutta muualta Kaarinasta ajantasaiset tiedot puuttuvat. Laajemmalla otannalla selviäisi lisää mahdollisia pistekuormittajia ja alueita, joiden vedenlaatuun kannattaisi panostaa eniten. Lisäksi ojien vedenlaatun seuranta oli tärkeää toimenpiteiden jälkeen. Siinä olisi parantamisen varaa. Merialueen tilaa seurataan jo vuosittain.
Millaiseksi koet vesiensuojelutyön resurssit ja onko työn tekemiseen helppoa löytää riittävästi aikaa?
Resurssit ovat luonnollisesti rajalliset, mutta yhteistyö eri toimijoiden – kuten Valonian ja WWF:n – kanssa on ollut ratkaisevaa tulosten saamiseksi.
Vesien ja ympäristön tilan parantaminen ei ole ihan helppoa. Mikä motivoi sinua ahertamaan vesien ja ympäristön paremman tilan hyväksi?
Haluan vaikuttaa konkreettisesti ympäristön tilaan. Luotan siihen, että toimenpiteillä vesistöjen ja luonnon monimuotoisuutta saadaan parannettua tulevina vuosina. Myös yhteistyö eri tahojen kanssa ja mahdollisuus oppia uutta pitävät työn mielekkäänä.
