Laitilan kaupunki on ensimmäinen varsinaissuomalainen kunta, joka on liittynyt uuteen, vuodet 2026–2035 kattavaan energiatehokkuussopimuskauteen. Elinkeinoelämän, kiinteistöalan ja julkisen sektorin sopimukset ja ensimmäiset liittyjät julkaistiin 9.10.2025. Sopimukseen liittyi tuolloin 23 julkisen alan toimijaa, 35 kiinteistöalan toimitila- ja vuokra-asuntoyhteisöä sekä 111 yritystä elinkeinoelämän eri aloilta. Samalla kuntien sopimuksen nimi muuttui julkisen alan energiatehokkuussopimukseksi (JETS). Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa pitkään käytössä ollut keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvelvoitteet ilman raskasta, velvoittavaa lainsäädäntöä tai pakkokeinoja. Sopimusten tavoite on ohjata kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen.
Varsinais-Suomen kunnista päättyvässä energiatehokkuussopimuksessa on ollut mukana 12 kuntaa. Pikakyselyn perusteella nykyisellä kaudella mukana olevat kunnat valmistelevat uuteen kauteen siirtymistä. Mukaan on tulossa myös uusia kuntia, jotka eivät ole nykyisessä sopimuksessa. Odotamme tietoja uusista liittyjistä lähikuukausina ja toivomme, että muitakin vanhoja sopimuskuntia Laitilan lisäksi liittyy uuteen kauteen ilman katkoksia.
Kansallisesti sitovien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että sopimustoiminta jatkuu saumattomasti heti vuoden 2026 alusta lähtien ja säästöjä syntyy jo sopimuskauden 2026–2035 alusta. Uusiin sopimuksiin tavoitellaan mukaan vähintään nykyisen sopimuskauden mukaista osuutta Suomen kokonaisenergiankäytöstä (noin 60 %).
Kunta saa tukea sopimuksen toimeenpanoon ja energiatehokkuustyöhön
Liittynyt kunta sitoutuu toteuttamaan energiatehokkuustoimia ja raportoimaan niistä vuosittain. Ensimmäisen vuoden aikana kunta laatii toimintasuunnitelman ja organisoi toteutuksen nimeämällä vastuuhenkilöitä. Toimintasuunnitelmaan on hyvä asettaa päämääriä ja suunnitelmia toimenpiteistä ja investoinneista pitkälle aikavälille vuoteen 2030 saakka esimerkiksi katselmointien ja katsastusten toteutukseen ja perusparannuspassien laatimiseen. Suunnitelmaan linkitetään hankinnat ja niiden energiatehokkuusvaatimukset, lisäksi kunta sitoutuu fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen.
Energiatehokkuus säästää kustannuksia ja lisää toiminnan kannattavuutta. On hyvä huomioida energiatehokkuuden olevan tärkeä osa myös kuntien ilmastotyötä.
Hyötyjä sopimuskunnalle
- malli energiatehokkuustyön järjestämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen
- toiminnan suunnittelu järkeistää ja rytmittää toimenpiteitä ja mahdollista ennakoinnin
- kattava kulutusseuranta kertoo tehtyjen toimenpiteiden säästövaikutukset
- liittyneet muodostavat kansallisesti ison energiatehokkuuden ammattilaisten verkoston, josta saa vertaistukea
- toimintasuunnitelman laatiminen pitkälle aikavälille auttaa hahmottamaan tulevia kustannuksia.
- valtio tukee energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia sekä tapauskohtaisesti uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistäviä hankkeita. Sopimukseen liittyneet voivat hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös energiakatselmuksissa todettujen energiatuen yleiset ehdot täyttävien energiansäästöön liittyvien tavanomaisen tekniikan investointeihin.
- Kuntien omaan energiankäyttöön kohdistuvien selvitysten tukeminen auttaa kuntia pääsemään energiatehokkuus- ja hiilineutraaliustavoitteisiinsa.
- sopimustoiminnan avulla vältetään lainsäädännön pakko
"Laitilan kaupunki on myös HINKU-kunta ja olemme tehneet raportointia energiasäästötoimenpiteistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä usean vuoden ajan. Pidimme siten luonnollisena jatkaa KETS-sopimustamme liittymällä uuteen JETS-sopimuskauteen. Olemme nähneet raportoinnin kautta, että toimet ovat olleet myös kokonaistaloudellisesti kannattavia. JETS-sopimuskumppanina meillä on vielä mahdollisuus saada tukia toimillemme. Muille kunnille haluamme sanoa, että kun energiasäästötoimenpiteet otetaan mukaan perustoimintaan, se ei vaadi normaalia enempää aikaa. "
Raportointi kokoaa saavutetut säästöt energian käytössä
Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään. Raportoinnin tarkoitus on kerätä tieto Suomessa toteutetuista energiatehokkuustoimista ja seurata millaisia energiansäästöjä sopimuksilla saadaan aikaan. Sopimustoimintaan liittyvän vuosittaisen raportoinnin avulla Suomi raportoi EU:lle toteutuneesta energiansäästöstä, mikä mahdollistaa vapaaehtoisen sopimustoiminnan käyttämisen ohjauskeinona energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiansäästövelvoitteen toimeenpanossa Suomessa.
Monissa kunnissa pohditaan vuosittaisen raportoinnin mahdollista työläyttä. Ensimmäinen raportointikerta saattaa vaatia tavallista enemmän työtä, mutta seuraavana vuonna siihen osaa varautua jo etukäteen. Seuranta ja raportointi on välttämätöntä, jotta saavutetut säästöt saadaan näkyviksi ja päättäjille esitetyiksi. Saavutetuilla säästöillä tulevia investointeja on todennäköisesti helpompi perustella.
Vuoden 2025 lopussa päättyvällä sopimuskaudella on ollut mukana noin 780 yritystä ja yli 160 kuntaa ja kuntayhtymää. Vuosina 2017–2024 raportoitiin yli 31 000 energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä, joiden myötä Suomessa säästyy energiaa vuosittain 4,5 prosenttia koko maan energiankäytöstä. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät vuosittain noin 3,5 miljoonaa tonnia.
