Muuttuva ilmasto lisää erilaisten sään ääri-ilmiöiden riskiä. Muun muassa rankkasateet, tulvat, helteet ja kuivuus sekä yleistyvät että voimistuvat tulevaisuudessa. Vaikka luonnonvoimia onkin mahdotonta kesyttää, sään ääri-ilmiöihin on mahdollista varautua ennakoivasti, jolloin väestöön, elinkeinoihin ja ympäristöön koituvien vahinkojen suuruus voidaan minimoida. Ilmastoriskeihin varautuminen lähtee liikkeelle riskien arvioinnista, jonka avulla on mahdollista arvioida sopeutumistoimien tarve ja laajuus.
Tällä materiaalisivulla esitellään CLIVAS-hankkeessa maatalouden kuivuudesta ja rankkasateista tehtyjen ilmastoriskianalyysien tuloksia. Sivulle on koottu suomenkielinen tiivistelmä hankkeessa tuotetuista laajemmista raporteista, joihin voi tutustua alla olevien linkkien kautta.
- Hankkeen ensimmäisen vaiheen raportti sisältäen muun muassa kattavan taustoituksen aiempaan tutkimukseen ja tietämykseen, maakunnan nykytilaan ja tutkittavien riskien valintaan (Zenodo.org, englanniksi)
- Hankkeen toisen vaiheen raportti sisältäen tuoreimmat tulokset riskianalyyseistä (Zenodo.org, englanniksi)
Johdanto
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työtä on tehty kansallisella tasolla jo pitkään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista tiedetään jo varsin kattavasti. Vaikka sopeutumistoimia toteutetaankin pitkälti kunnissa ja maakunnissa, sopeutumisen työtä ollaan niissä kuitenkin monin paikoin vasta aloittamassa. Hallinnon tasojen väliset vastuualueet ja työnjako ovat jääneet osittain epäselviksi, eikä alueille ole tähän mennessä myönnetty työn tekemiseen erityistä rahoitusta. Maakunnissa työ onkin keskittynyt pääosin ilmastonmuutoksen hillintään eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Tämä on tilanne myös Varsinais-Suomessa. Kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään merkittävästi, mutta koordinoitu ja tavoitteellinen maakunnallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen työ on vasta nyt käynnistymässä. Kunnissa on tehty sopeutumistoimia jo pitkään, erityisesti vesienhallinnassa, Sopeutumista ei kuitenkaan ole tähän mennessä tarkasteltu laajempana strategisena kokonaisuutena. Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä on olemassa paljon tutkittua tietoa, mutta se on kokonaisuutena tarkasteltuna sirpaleista ja käytännön työssä usein hankalasti hyödynnettävissä. Kunnissa kaivataankin kipeästi paikallisiin olosuhteisiin helposti hyödynnettävissä olevaa tietoa.
CLIVAS-hanke vastaa edellä mainittuihin tarpeisiin tuottamalla paikallisille toimijoille paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaa tietoa ja ymmärrystä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista sääriskeistä sekä niihin varautumisesta. Riskiarviotyötä tehdään CLIMAAX-tutkimushankkeessa kehitettyjen työkalujen ja asiantuntijatuen avulla. Tässä työssä keskiössä on maakunnalliset ilmastoriskianalyysit. Ilmastoriskeillä tarkoitetaan ihmisiin, luontoon tai esimerkiksi elinkeinoihin kohdistuvaa haitallisen vaikutuksen riskiä. Riskit voivat liittyä joko äkillisiin säätapahtumiin tai hitaasti kehittyviin kehityskulkuihin.
Mitä ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa?
Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla yhteiskunnassa varaudutaan ilmastonmuutoksesta johtuviin kielteisiin vaikutuksiin aktiivisesti ja ennakoidusti. Toimien tavoitteena on vähentää erilaisista ilmastonmuutoksen vahvistamista sään ääri-ilmiöistä johtuvien vakavien seurausten riskiä ja varmistaa yhteiskunnan toiminta kaikissa tilanteissa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen eroaa päästöjen vähentämisestä luonteeltaan siten, että sopeutumisen toimet ovat aina aidosti paikallisia. Sopeutumisen toimet tehdään paikallisissa yhteisöissä ja elinympäristöissä paikallisen väestön, elinkeinojen ja ympäristön turvaamiseksi. Sopeutumisen toimenpiteillä voidaan esimerkiksi alentaa tulvariskiä erilaisten vesienhallintaratkaisujen avulla, vähentää helleaaltojen aikaista rakennetussa ympäristössä koettua lämpökuormaa tai varautua pitkien kuivien kausien aiheuttamiin haasteisiin.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimet eivät poista tai vähennä päästövähennysten tarvetta. Päinvastoin, sopeutumisen työ on sitä helpompaa ja halvempaa mitä pienempi sopeutumisen tarve jo lähtökohtaisestikin on.
Hankkeessa tuotetaan tietoa ilmastoriskeistä Varsinais-Suomessa
Hankkeen tavoitteena on tarjota varsinaissuomalaisille toimijoille uudenlaista paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaa tietoa ja ymmärrystä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista riskeistä sekä niihin varautumisesta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös vauhdittaa kunnissa tehtävää sopeutumisen työtä tuomalla esiin sopeutumistoimien tarve ja kiireellisyys sekä tarjoamalla kuntapäättäjien, viranomaisten ja muiden toimijoiden käyttöön helposti käytettävää ja omaksuttavaa tietoa.
Hankkeessa:
- tunnistetaan maakunnan kannalta olennaisimmat ilmastoriskit
- tehdään riskianalyysit maatalouden kuivuudesta ja rankkasateista
- tuotetaan riskiarvio Varsinais-Suomeen kohdistuvista ilmastoriskeistä
- laaditaan laajassa sidosryhmätyössä suosituksia sopeutumisen toimenpiteiksi Varsinais-Suomessa
- tuodaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteet Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan sen päivityksen yhteydessä.
Hanke on rahoitettu EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavasta CLIMAAX–hankkeesta (CLIMAte risk and vulnerability Assessment framework and toolboX) kaskadirahoituksena. Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun asti.
Tutkittavien riskien valinta
- Valoniassa on tehty CLIMAAX-työkalujen avulla yksityiskohtaiset riskianalyysit maatalouden kuivuudesta ja rankkasateista.
- Tutkittavat riskit valittiin niiden vakavuuden, toimien kiireellisyyden, olemassa olevan tiedon sekä riskianalyyseistä syntyvän tiedon uutuusarvon ja käytettävyyden perusteella.
- Riskien valinta tehtiin hanketiimin sisäisen arvioinnin sekä sidosryhmäkyselyn perusteella.
- Valittujen riskien ohella myös suhteellinen kuivuus, rakennusten tulvavahingot & alttiina oleva väestö, jokitulvat ja myrskytuulet tunnistettiin tarjolla olevien työkalujen joukosta potentiaalisiksi tutkimuskohteiksi. Metsäpaloja ja helleaaltoja tutkitaan parhaillaan muissa tutkimushankkeissa, joten niiden tutkimiseen tässä hankkeessa ei nähty tarvetta.
Ilmastomalleilla mallinnetaan tulevaisuuden ilmasto-oloja
Ilmastotyössä keskeisessä osassa ovat ilmastomallit, joiden avulla voidaan mallintaa tulevaisuuden ilmasto-olosuhteita. Ilmastomalli on hilapohjainen laskennallinen järjestelmä, jolla simuloidaan ilmastoa ja sen kehitystä tulevaisuudessa. Malleja on erilaisia ja useimmat sisältävät laajan valikoiman ilmastoon vaikuttavia osatekijöitä jokaiselle hilalle kuten auringon säteilyenergian, tuulen nopeuden ja suunnan sekä ilmanpaineen.
Erilaiset ilmastoskenaariot eli ennusteet ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien kehittymisestä ovat ilmastomalleissa olennaisena taustatekijänä. Monet tekijät vaikuttavat kasvihuonekaasupitoisuuksiin, joten tapana on yleensä käyttää useita eri skenaarioita. Nämä skenaariot voivat perustua esimerkiksi tilanteeseen, jossa päästöt kääntyvät laskuun noin vuonna 2040 tai sellaiseen, jossa kasvihuonekaasupäästöt kasvavat voimakkaasti vielä tulevaisuudessakin. Kaikkein positiivisimpien skenaarioiden kuten globaalisti alle 1,5 asteen lämpenemiseen tähtäävien skenaarioiden käyttö on vähentynyt viime vuosina niiden toteutumisen näyttäytyessä yhä epätodennäköisemmältä.
Tämän raportin riskiarvioissa on käytetty keskitason lämpenemisen skenaariota RCP 4.5 sekä voimakkaan lämpenemisen skenaariota RCP 8.5.
Riskiarvioiden tuottamisessa käytetyt työkalut
CLIVAS-hankkeen riskiarviotyö perustuu Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitetussa CLIMAAX-tutkimushankkeessa kehitettyihin työkaluihin. Käytettävät työkalut ovat avoimia ja helposti käyttöön otettavia python-koodiin perustuvia työkaluja, jotka tuottavat helposti ymmärrettäviä tuloksia eri ilmastoriskeistä. Työkalujen avulla on mahdollista tutkia useita eri sää- ja ilmastoriskejä kuten esimerkiksi tässä hankkeessa tutkitut maatalouden kuivuus ja rankkasateet. Valittuun työkaluun määritellään halutut tiedot kuten sijainti ja tutkitut tulevaisuusskenaariot. Työkalua voi käyttää siinä valmiiksi tarjolla olevien eurooppalaisilla aineistoilla, mutta sitä voi kehittää eteenpäin hyödyntämällä myös paikallisia aineistoja, jolloin tuloksista tulee tarkempia ja kuvaavampia. Työkalusta saatavana tuloksena voi olla esimerkiksi kuivuuden aiheuttamat taloudelliset tappiot tietynkokoisella alueella tietylle viljalajille.
Työkaluihin pääsee tutustumaan tarkemmin CLIMAAX-hankkeen verkkosivuilla.
Maatalouden kuivuus
Tiivistelmä
- Varsinais-Suomi on kuivuuden osalta erityinen riskialue.
- Riskianalyysissa tutkittiin kuivuuden vaikutusta vehnän, sokerijuurikkaan, ohran, perunan, rypsin sekä syys- ja kevätvehnän viljelyyn. Riskiarvion tulokseksi saatiin arvio kuivuuden aiheuttamista satotappioista tulevaisuudessa.
- Tulosten perusteella satotappiot ovat maakunnassa tutkittujen viljelykasvien osalta vaihtelevia. Tappiot vaihtelevat viljelylajeittain, jakautuvat epätasaisesti ja ne voivat yksittäisten viljelijöiden, alueiden tai vuosien kohdalla olla suuriakin.
- Eritysesti perunan ja kevätvehnän ennustetaan kärsivän merkittäviä satotappioita.
- Kuivuusriskiä on aliarvioitu Suomessa pitkään. Tehokkaita ja ennakoivia toimia ei ole kyetty saamaan aikaan.
- Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän valuma-aluetasoisia vesienhallintaratkaisuja, maaperän kasvukunnon ja vesienhallinnan parantamista sekä uusien lajikkeiden kehittämistä.
Kuivuus koettelee varsinaissuomalaisia viljelijöitä jo lähes vuosittain
Varsinais-Suomessa tuotetaan merkittävä osa Suomessa tuotetusta ruoasta: esimerkiksi noin kolmannes niin vehnästä kuin myös peltovihanneksistakin tuotetaan maakunnan alueella. Ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan tulevaisuudessa sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia Varsinais-Suomen maatalouteen. Ilmastonmuutos pidentää kasvukausia vuosisadan loppuun mennessä noin 1–2 kuukaudella, mikä mahdollistaa sekä suurempien satojen tavoittelun että uusien viljelykasvien kuten maissin viljelyn. Toisaalta ilmastonmuutos tekee viljelyoloista epävakaampia ja satotuhoriski kasvaa. Vaikeat talviset olosuhteet, kuivuus, kuumuus, rankkasateet sekä uusien tuholaisten ja kasvitautien leviäminen haastavat alueen viljelijöitä tulevaisuudessa.
Varsinais-Suomi on tunnistettu kuivuuden osalta erityiseksi riskialueeksi, sillä vedenkäyttö on suurta suhteessa käytössä olevaan vesimäärään. Maakunnassa kärsitään kuivuuden aiheuttamista satotappioista jo nyt lähes vuosittain ja tilanteen arvioidaan ilmastonmuutoksen myötä pahenevan tulevaisuudessa. Kuivuusjaksot kohdistuvat yhä useammin keväälle aikaan, jolloin viljelykasvit vaativat eniten vettä mutta jolloin niiden juuret eivät vielä ulotu tarpeeksi syvälle. Vedenpuutteen lisäksi kuivuus vaikuttaa viljelykasveihin alentamalla kasvien vastustuskykyä esimerkiksi tuholaisia ja tauteja vastaan. Kuivuudella on satotappioiden lisäksi vaikutusta myös Saaristomeren rehevöitymiselle, sillä kuivan kauden jälkeen ravinteet huuhtoutuvat vesistöihin tehokkaammin. Kuivuudenvastaiset toimet ovat Suomessa olleet ennakoivien sijaan pääasiassa reaktiivisia eli viljelijöille on lähinnä korvattu kuivuuden vaikutuksia jälkikäteen.
Maatalouden kuivuusriskin merkitystä on Suomessa pitkään aliarvioitu, eikä riskiin ole kyetty vastaamaan tehokkain toimin. Kuivuuden vaikutuksiin on kuitenkin mahdollista sopeutua ennakoivasti. Valuma-aluetasoiset vesienhallintaratkaisut, maaperän kasvukunnon parantaminen orgaanisen aineksen määrää ja pellon vedenpidätyskykyä parantamalla sekä uusien kuivuutta paremmin kestävien kasvilajikkeiden käyttöönotto sekä kehittäminen ovat keinoja, joilla on mahdollista vähentää kuivuuden vaikutuksia. Kastelujärjestelmien lisääminen on järvien vähäisyyden ja virtavesien riittämättömyyden vuoksi Varsinais-Suomessa hankalaa, mikä tekee järjestelmästä haavoittuvan. Veden riittämättömyyden lisäksi vastaan tulevat usein myös kustannukset, sillä kastelujärjestelmät ovat kalliita eikä Manner-Suomessa ei ole mahdollista saada tukea niiden hankintaan. Monet maanviljelijät painivat kannattamattomuusongelmien kanssa, mikä heikentää heidän kykyään ryhtyä toimiin.
Kuivuuden aiheuttamat satotappiot kasvavat jo lähivuosikymmenina
Maatalouden kuivuudesta tehdyssä riskianalyysissä tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutusta paikallisesti tärkeiden viljelylajien satoihin. Tuloksia tarkastellessa on kuitenkin hyvä huomata, että ne kertovat ilmiöstä koko maakunnan keskiarvon osalta: Kuivuuden aiheuttamat tappiot eivät jakaudu maakunnassa tasaisesti, vaan vaikutukset yksittäisille viljelijöille tai seuduille voivat olla suuria.
Riskianalyysi toteutettiin useita eri ilmastomalleja ja ajanjaksoja tarkastelemalla. Tulokset kertovat satomäärien heikkenemisestä suhteessa nykytilaan sekä niiden taloudellisista vaikutuksista prosentuaalisen sadonmenetyksen kautta.
Tämänhetkiset tulokset ennustavat vaihtelevia satotappioita tutkituille viljelykasveille. Satotappiot vaihtelevat lajeittain ja voivat olla paikoitellen jopa 30 prosenttia. Analyysin perusteella erityisesti perunan ja kevätvehnän viljely kohtaa tulevaisuudessa haasteita kuivuusjaksojen pahentuessa. Perunan kohdalla satotappioiden merkitystä lisäävät suuret sato- ja tuotantomäärät sekä tuotannon arvo. Tuotannon taloudelliset menetykset ovat suuret myös sokerijuurikkaalla.
Satotappiot ovat voimakkaampien päästöjen ilmastoskenaariolla arvioituna odotetusti suuremmat, joskin erot matalamman päästöjen skenaarioon on suhteellisen pieni. Tulosten perusteella on odotettavaa, että kuivuuden aiheuttamat tuhot kasvavat jo lähitulevaisuudessa.
Rankkasateet
Tiivistelmä
- Rankkasateista tehdyssä riskianalyysissä arvioidaan eri voimakkuuksisten rankkasateiden esiintymisen muutoksia eri skenaarioiden ja ilmastomallien mukaan tarkasteltuina. Tulokset kertovat, miten usein eri voimakkuuksiset rankkasateet ilmastonmuutoksen myötä jatkossa toistuvat.
- Rankkasateet aiheuttavat jo nykyisin ongelmia rakennetussa ympäristössä. Ilmastonmuutos lisää haasteita entisestään.
- Tulosten mukaan nykyään harvinaiset erittäin voimakkaat rankkasadetapahtumat yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena selkeästi. Sadetapahtumien yleisyyden ennakoidaan kasvavan noin 2-20 kertaiseksi nykyisestä.
- Sadetapahtumien voimakkuuden arvioidaan kasvavan 15-49 prosenttia.
- Hulevesijärjestelmiä on parannettava ja luontopohjaisia veden imeyttämiseen ja viivyttämiseen tähtääviä ratkaisuja lisättävä.
Voimistuvat rankkasateet haastavat infrastruktuuria
Vuosittaisten sademäärien ennakoidaan ilmastonmuutoksen myötä kasvavan Varsinais-Suomessa noin 6–10 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Kokonaissademäärien lisäksi myös yksittäisten rankkasadetapahtumien voimakkuuden ja niiden yleisyyden arvioidaan kasvavan, mikä aiheuttaa haasteita nykyiselle infrastruktuurille. Pitkien kuivuus- ja hellejaksojen jälkeen saapuvat rankkasateet ovat ongelmallisia, koska kuivunut maanpinta ei ime itseensä vettä tehokkaasti. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät talviaikaiset vesisateet puolestaan voivat lisätä talviaikaisia tulvia. Rankkasateilla voi olla merkittäviä taloudellisia, ympäristöllisiä ja myös ihmisten terveyteen liittyviä vaikutuksia.
Erityisesti tiheästi rakennetuilla kaupunkialueilla voi rankkasateiden vuoksi esiintyä tulvia, jotka voivat aiheuttaa vesivahinkoja ja vaikeuttaa liikkumista, jolloin esimerkiksi pelastuslaitoksen saapuminen voi hätätilanteessa viivästyä ratkaisevasti. Kaupunkirakenteen tiivistyminen ja läpäisemättömien pintojen lisääntyminen altistavat rakennettua ympäristöä hulevesitulville.
Rankkasateisiin on varauduttu kunnissa jo pitkään ja vesienhallinnan toimista monet on kirjattu eri viranomaisten lakisääteisten tehtävien piiriin. Eri toimijat ovat tuottaneet monenlaisia vesienhallintaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia sekä toteuttaneet erilaisia toimenpiteitä poikkeustilanteisiin varautumiseksi. Kaupunkien hulevesijärjestelmät eivät tästä huolimatta kuitenkaan nykyisellään riitä vastaamaan voimakkaimpien rankkasateiden asettamiin haasteisiin. Tilannetta pahentaa hulevesiverkostoihin jo valmiiksi muodostunut korjausvelka ja julkisen sektorin rajoitettu resurssitilanne. Rakennetussa ympäristössä ei teknisten hulevesiratkaisujen ohella ole huomioitu riittävästi veden viivyttämistä ja imeytymistä tukevia luontopohjaisia ratkaisuja. Veden viivyttämisen ja imeyttämisen sijaan tonteilta on pyritty johtamaan vedet mahdollisimman pikaisesti muualle, mikä on johtanut hulevesijärjestelmien ylikuormittumiseen. Kiinteistönomistajilta ei toistaiseksi ole vaadittu tarpeeksi lisätoimia ongelmiin puuttumiseksi.
Maataloudessa rankkasateiden ja voimakkaan tuulen yhdistelmä aiheuttaa satotappioita ja pitkäaikainen sadanta voi johtaa peltojen vettymiseen. Maatiloilla ei ole toistaiseksi kyetty tehokkaasti varautumaan runsastuviin sateisiin. Tilannetta pahentaa usein mittava korjausvelka, joka heikentää pellon vesitaloutta sekä maan kasvukuntoa. Kuivuusjaksojen jälkeiset rankkasateet köyhdyttävät peltoja erityisen paljon vieden mukanaan myös runsaasti ravinteita vesistöihin ja Saaristomereen heikentäen vedenlaatua ja voimistaen rehevöitymistä.
Voimakkaat rankkasateet toistuvat tulevaisuudessa yhä useammin
Rankkasateista tehdyssä riskianalyysissa on tarkasteltu eri voimakkuuksisten rankkasateiden esiintymisen muutoksia eri ilmastomallien avulla. Analyysissa on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen sadevaroitusten mukaisia rankkasateita 24 tunnin ajanjaksoilla. Ilmatieteen laitoksen keltainen sadevaroitus tarkoittaa 50 mm, oranssi 75 mm ja punainen 120 mm vettä 24 tunnissa. Tulokset kertovat sateiden toistuvuuden muutoksista ilmastonmuutoksen edetessä eli käytännössä siitä, miten usein tietyn voimakkuuksinen sadetapahtuma on odotettavissa.
Tulosten perusteella on todettavissa, että nykyään harvinaiset yli 50 mm, 75 mm jaa 120 mm vuorokausisateet yleistyvät selkeästi kaikilla tutkituilla aikaväleillä. Näiden sadetapahtumien yleisyys tulee arvion mukaan kasvamaan 2–20 kertaisesti. Tutkituista rankkasadetapahtumista erityisesti 120mm/24h sadetapahtuma tulee yleistymään. Ennen kerran 2000 vuodessa toistuva sade tulee toistumaan kerran 100–400 vuodessa. Ilmastomallien ja päästöskenaarioiden välillä erot ovat pääosin pieniä. Maantieteellisesti sateiden muutos jakautuu epätasaisesti. Erityisesti itäisessä osaa maakuntaa sateet tulevat kasvamaan ja muualla laskemaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että maantieteellinen analyysi on erityisesti rankkasateiden ennustamisessa varsin epävarmaa.
Yleistymisen lisäksi rankkasateet myös voimistuvat arviolta 15-49%. Siinä missä esimerkiksi 50 mm /24 h sadetapahtuma toistuu nykyisin tietyin väliajoin, voikin jatkossa tämän saman toistumisvälin sadetapahtuma olla 60-70 millimetriä. Muutokset ovat sitä suurempia, mitä voimakkaamista sadetapahtumista ja ilmastonmuutosskenaarioista on kyse.
Funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or European Commission. Neither the European Union nor the granting authority can be held responsible for them.
