Valonia järjesti toukokuun alussa maastovierailun varsinaissuomalaisten kuntien hulevesisuunnittelun parissa työskenteleville. Päivän aikana tutustuttiin kahteen kohteeseen, joissa hyödynnetään luontopohjaisia ratkaisuja hulevesien hallintaan. Vierailukohteina olivat Turun Pääskyvuorenrinne ja Pukkilan alue, joissa osallistujat pääsivät näkemään käytännön esimerkkejä hulevesien hallintaratkaisuista. Maastokierroksen jälkeen päivä jatkui työpajatyöskentelyllä, jossa syvennyttiin kuntien hulevesityön kehittämiseen.
Maastokohteet esittelyssä – luontopohjaiset ratkaisut käytännössä
Pääskyvuorenrinteeseen on rakennettu kosteikkoja, jotka puhdistavat alueen hulevesiä ennen niiden johtamista luontoarvoiltaan rikkaaseen Jaaninojaan. Kosteikot rakennettiin jo ennen asuinrakentamisen alkamista, jolloin niitä on voitu hyödyntää rakentamisen aikaisten vesien hallinnassa ja puhdistamisessa. Alueen hulevedet kerätään hulevesiviemäreillä ja johdetaan kosteikkoihin, joiden yhteydessä on ravinteita ja metalleja suodattavia patoja.
Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä on asentanut hulevesialtaille jatkuvatoimisen seurantalaitteiston, joka mittaa veden virtaamaa ja laatua. Reaaliaikaisia tuloksia voi seurata tutkimusryhmän verkkosivuilta.
Pukkilan asuinalueella kulkevaan Saukonojaan on lisätty tulvatilavuutta rakentamalla kaksitasouoma, joka mahdollistaa veden hallitun nousun tulvatasanteille. Työ ei ollut aivan yksinkertaista, sillä rakentaminen edellytti ojan siirtämistä noin 200 metrin matkalta. Samalla lisättiin ojan meanderoivuutta eli mutkittelevuutta, joka hidastaa virtausnopeutta ja auttaa siten vesien hallinnassa. Alueelle on rakennettu myös tien viereen biosuodatusalueita, jotka suodattavat epäpuhtauksia hulevesistä.
Hulevesiohjelmat kuntien työkaluna
Maastovierailujen jälkeen päivää jatkettiin työpajasarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa, jossa keskityttiin kuntien hulevesityön kehittämiseen sekä uudistetun yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksiin. Työpaja käynnistyi Sitowisen asiantuntijan Tiina Okkosen alustuksella hulevesiohjelman laatimisesta ja siinä huomioitavista seikoista. Samalla tutustuttiin erilaisiin esimerkkeihin hulevesiohjelmista, joiden tavoitteena on huomioida kunnan hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet koko valuma-alueen mittakaavassa.
Työpajassa osallistujat saivat tehtäväkseen pohtia, miten hulevesien hallinta tulisi järjestää kunnissa. Tarkastelussa käytiin läpi hulevesisuunnittelun eri vaiheet kaavoituksesta rakentamiseen ja rakenteiden ylläpitoon. Lisäksi tunnistettiin eri toimijat, jotka osallistuvat hulevesien hallintaan eri vaiheissa, ja sijoitettiin nämä prosessikaavioon. Tavoitteena oli selkeyttää vastuunjakoa ja hahmottaa prosessin kokonaisuutta.
Toisessa tehtävässä osallistujat määrittelivät tavoitteita ja toimenpiteitä, joita heidän kunnassaan tarvitaan hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Keskusteluissa korostuivat hulevesityön organisoinnin kehittäminen, vastuiden selkeä määrittely ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Lisäksi yhtenä keskeisenä tekijänä nousi esiin kunnan vesistöjen valuma-alueiden ja niiden ominaisuuksien tunteminen.
Uudistettu direktiivi herätti keskustelua
Työpajan lopuksi syvennyttiin uudistetun yhdyskuntajätevesidirektiivin kaupunkivesiä koskeviin vaatimuksiin. Aiheesta luennoivat Emil Nyman ja Piia Leskinen Turun ammattikorkeakoulusta. Esitys herätti keskustelua osallistujien keskuudessa muun muassa direktiivin edellyttämän hallintasuunnitelman sisällöstä ja vaatimuksista, joita se kunnille asettaa.
Kunnille suunnatut hulevesityöpajat ja kohdevierailut järjestettiin keväällä 2025 osana Valonian koordinoimaa Pienten taajamien vesistölähtöiset hulevesiratkaisut Varsinais-Suomessa -hanketta, jota rahoittaa ympäristöministeriö Ahti-ohjelmasta (2023-2027).
