Saaristomeren kunnostajat
Raisionlahti on Raisiossa sijaitseva merenlahti, joka muodostaa monella tapaa erityisen kokonaisuuden. Alueella on runsaasti ihmistoimintaa, mutta myös monimuotoista luontoa. Raisionlahti sijaitsee pengerrettyjen ja vilkkaasti liikennöityjen väylien sekä asutuksen kupeessa, ja se on vuosikymmenten aikana rehevöitynyt ja kuormittunut voimakkaasti ihmistoiminnan seurauksena. Lahden läheisyydessä sijaitsevat muun muassa Raision kaupungin vanha keskusjätevedenpuhdistamo, Turun telakka ja Hahdenniemen vierasvenesatama. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon suunnitelmissa Raisionlahti on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jonka ekologinen tila on vesistöalueen olosuhteiden ja vedenlaadun osalta heikko. Lisäksi Raisionlahden ympäristö on luonteeltaan alavaa ja tulvaherkkää, mikä aiheuttaa erityisiä haasteita esimerkiksi alueen hule- ja valumavesien hallintaan.
Ihmistoiminnan paineesta huolimatta Raisionlahti on monimuotoinen luontokokonaisuus, ja se onkin luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Lahtea on kunnostettu jo yli 20 vuoden ajan lintujen levähdys- ja pesimäalueena muun muassa ruovikkoalueita ja rantaniittyjä laiduntamalla sekä perinnebiotooppeja hoitamalla. Asuinalueiden ympäröimä Raisionlahti on myös merkittävä virkistysalue, jonka ympäri kiertää luontopolku, ja sen kaakkoisreunalla sijaitsee ahkerassa käytössä oleva Raisionlahden lintutorni. Osa lahden alueesta on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla, ja toinen osa on rauhoitettu valtakunnallisesti arvokkaana lintuvetenä.
Raisionlahden tilaan on pitkään vaikuttanut teollinen toiminta ja jätevesikuormitus. Tilaa parantavia toimenpiteitä on kuitenkin tehty jo yli 40 vuoden ajan, muun muassa vähentämällä lahteen kohdistuvaa jätevesikuormitusta. Suurin osa jätevesikuormituksesta poistui vuonna 2009, kun Raision kaupungin keskuspuhdistamo lakkautettiin ja jätevedet alettiin johtaa Turun Kakolanmäen puhdistamolle. Pistekuormituksen poistuttua huomio on siirtynyt valuma-alueelle ja sen vesienhallinnan luonnonmukaistamiseen sekä hajakuormituksen vähentämiseen. Raision kaupunki on viime vuosina edennyt systemaattisesti valuma-aluesuunnittelun ja vesiensuojelutyön saralla. Raisionlahden valuma-alueelle on laadittu useita selvityksiä sekä toimenpidesuunnitelma, jonka pohjalta suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen ollaan siirtymässä. Suunnitelmallinen, pitkäjänteinen ja johdonmukainen työ on keskeisessä roolissa onnistuneessa valuma-aluelähtöisessä vesiensuojelussa niin Raisionlahdella kuin koko Saaristomerellä.
Kuka olet ja mitä teet työksesi?
Susanna Väinölä, ja toimin yhdyskuntainsinöörinä Raision kaupungilla.
Mitä toimia Raisionlahdella ja siihen laskevien vesistöjen alueella on tehty tähän mennessä ja miten Raisionlahden kokonaisuus on edennyt?
Valuma-alueella pääuomissa tehdään mittauksia kymmenen kertaa vuodessa, jotta saadaan tietoa virtaamista ja veden laadusta. Piuhanjokeen on asennettu pysyvä virtaamamittari. Alueelle on tehty hydraulinen mallinnus, jonka avulla on tunnistettu esimerkiksi tulvimisherkimmät alueet.
Valuma-alueelle on laadittu suunnitelmat kolmen suuren kosteikon sijoittamiseksi Piuhanjoen ja Alhaistenojan läheisyyteen. Lisäksi pääuomille on tehty suunnitelmat kaksitasouomien toteuttamisesta.
Mitä käytännön haasteita työssä on tähän mennessä tullut vastaan?
Haasteita ovat aiheuttaneet esimerkiksi organisaation sisäiset ja alueen asukkaiden kesken esiintyvät näkemyserot. Resurssien rajallisuus ja rahoituksen järjestäminen ovat myös olleet keskeisiä haasteita. Lisäksi tehtävien rakenteiden pitkäaikainen ylläpito ja sen edellyttämien resurssien varmistaminen ovat osoittautuneet vaativiksi.
Mitä Raisionlahden alueella on parhaillaan työn alla ja mitä seuraavaksi tullaan tekemään?
Aiemmin mainittujen toimenpiteiden lisäksi Järvenojan uoman kunnostus toteutetaan kesällä 2025 – urakoitsija on valittu ja ELY-keskuksen myönteiset lausunnot on saatu. Uomaan rakennetaan noin 800 metrin matkalle tulvatasanne kaksitasouomana. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta ohjata vesiä hallitusti vanhalle, 1950-luvulla kuivatulle järvialueelle osana sen mahdollista ennallistamista.
Mitä pitkäjänteisiä tavoitteita käynnissä olevan hankkeen taustalla on?
Tavoitteena on hidastaa virtaamia ja poistaa valumavesistä esimerkiksi kiintoainesta ennen niiden päätymistä Raisionlahteen. Lisäksi halutaan edistää luonnon monimuotoisuutta kaupunkirakenteessa. Hankkeen aikana pyritään keräämään tietoa eri rakenteiden toimivuudesta siten, että sitä voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa. Pitkän aikavälin tavoitteisiin kuuluu myös yhteistyön parantaminen niin asukkaiden ja muiden toimijoiden kuin kaupungin oman organisaation sisällä.
Miten työ jatkuu käynnissä olevan hankkeen jälkeen?
Osa suuremmista kosteikoista voi jäädä toteutettavaksi hankkeen jälkeen, sillä vuosittainen resurssointi on rajallista. Lisäksi mittauksia ja näytteenottoja saatetaan jatkaa uomassa, jotta voidaan seurata toimenpiteiden vaikutuksia virtaamiin ja kiintoainepitoisuuksiin. Tavoitteena on myös innostaa paikallisia asukkaita ja yhdistyksiä osallistumaan uoman kunnossapitoon tulevaisuudessa.
Millaiseksi koet vesiensuojelutyön resurssit ja onko työn tekemiseen helppoa löytää riittävästi aikaa?
Koska työnkuvaani kuuluu paljon muutakin, on totta, että resurssien niukkuus rajoittaa esimerkiksi yhteistyötä asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Hankkeen teemat ovat kuitenkin sellaisia, että olisin selvittänyt ja vienyt niitä eteenpäin joka tapauksessa, mutta hanke on mahdollistanut kokonaisvaltaisemman lähestymisen Raisionlahden valuma-alueeseen.
Vesien ja ympäristön tilan parantaminen ei ole ihan helppoa. Mikä motivoi sinua ahertamaan vesien ja ympäristön paremman tilan hyväksi?
Haluan herättää ajatusta siitä, että asioita voidaan tehdä toisin kuin ennen ja että valumavesiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota – ei vain tulvimisen hallinnan näkökulmasta, vaan myös vedenlaadun parantamiseksi. Sateiden lisääntyminen tulee joka tapauksessa pakottamaan kuntia varautumaan ja tarkastelemaan asioita kokonaisvaltaisemmin.
Vesielementit tuovat monimuotoisuutta kaupunkikuvaan, ja tavoitteena on edistää kehitystä siihen suuntaan, että esimerkiksi viivytysrakenteiden suunnittelu ja kosteikkojen perustaminen olisivat automaattisesti mukana maankäytön suunnittelussa.
