”Ilmastokestävä maatalousalueiden vesitalous” -työpajassa keskusteltiin, miten maatalousalueilla vesitalouden hallinta sopeutetaan sään ääri-ilmiöihin kuten tulviin ja kuivuuteen. Työpajan järjestivät marraskuussa 2024 Valonia osana RESIST-hanketta sekä ELY-keskusten ilmastoyksikkö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus Maaseutuverkoston Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä Turussa. Työpajaan osallistui 20 asiantuntijaa maatalouden viranomaisista käytännön tason neuvojiin.
Voimakas maankuivatus on tehnyt valuma-alueistamme hyvin haavoittuvaisia sään ääri-ilmiöille kuten runsaiden sateiden aiheuttamille tulville tai toisaalta pitkien poutajaksojen kuivuudelle. Maatalousalueilla tulvat ja kuivuus lisäävät ravinne- ja kiintoainekuormituksen riskiä sekä toisaalta aiheuttavat viljelijöille satotappioita. Ilmastossamme kuivatus on oleellista erityisesti lyhyen kasvukauden vuoksi, mutta valuma-aluetasoinen kuivatuksen suunnittelu on puuttunut täysin, jolloin kuivatushankkeita on tehty yksittäin tila- tai valtaojatasolla. Vaikka valuma-alueet koostuvat erilaisesta maankäytöstä ei maaseutujen metsä- ja maatalousalueiden kuivatuksia tarkastella yhdessä. Myös kaupungistuminen on lisännyt rakennetun alueen pinta-alaa tietyillä valuma-alueilla vaikuttaen valuntaan. Kokonaisvaltaisen tarkastelun ja suunnittelun puute on luonut epätasapainoa valumavesien ja sitä kautta ravinnekuormituksen hallinnalle. Toisaalta ilmastonmuutos haastaa kuivatustarpeenkin, onko mietittävä myös alueiden vettämistä valuma-aluesuunnitelmissa? Ilman valuma-aluetasoista suunnittelua ei saavuteta vesien tilan parantamista, sopeuduta muuttuviin sää- ja vesioloihin sekä saavuteta maankäytön ilmastotoimien tavoitteita. Lisäksi valuma-aluesuunnittelulla yhdistetään elinympäristöjen hoito kuten virtavesikunnostukset osaksi kuivatuksen suunnittelua. Ilmastokestävyyden saavuttaminen vaatii sekä yhteistä tahtotilaa että konkreettisia tukitoimia ja viestintää.
Työpajassa osallistujien kanssa keskusteltiin, miten maatalousalueiden vesitalous saadaan ilmastokestäväksi neljän eri teeman kautta: neuvonta, tutkimus, tuet ja rahoitus sekä innovatiiviset kokeilut. Järjestäjät nostivat työpajan keskusteluista kolme teemaa, joita voivat omassa työssään edistää, jotta valuma-aluesuunnittelusta tulee vakiintuneempi kuivatussuunnittelun ja maankäytön toimintatapa erityisesti maatalousvaltaisilla alueilla.
Tutkimus
Työpajassa nostettiin esille, että valuma-alueen ilmastokestävyyden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden hyödyistä tarvitaan tutkimusta yhteistyössä maanomistajien kanssa ja tutkimustuloksista on myös viestittävä käytännönläheisesti. Kun tutkimusta tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa heidän omilla maillaan, on sen hyödyistä ja toisaalta haasteista helpompi viestiä myös muille maanomistajille. Esimerkiksi tutkimusta kaivataan erilaista toimenpiteiden kuten ketjutettujen kosteikkojen hyödyistä maatilojen vesitalouteen kuten kasteluun. Maatalouden kastelu voi tulevaisuudessa lisääntyä, jolloin tarvitaan yhtenäisiä toimintatapoja veden riittävyyden turvaamiseksi. Työpajan järjestäjät ovat linkki tutkimuksen ja maanomistajayhteistyön välillä ja voivat kannustaa maanomistajia mukaan tutkimushankkeisiin.
Valuma-alueet on kuivatettu melko tehokkaasti esimerkiksi järviä ja lampia kuivattamalla, koskia perkaamalla sekä uomia suoristamalla. Lisäksi peltomaiden orgaaninen aines, joka myös pidättää vettä, on vähenemässä. Pelkillä kosteikoilla ei valuma-alueiden vesitaloutta palauteta, vaan on tehtävä kokonaisvaltaisia toimenpiteitä ja ehkä kehitettävä myös uusia tapoja pidättää ja viivyttää valumavesiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös hallinnon eri alojen, hanketoimijoiden ja neuvojien on tehtävä saumatonta yhteistyötä, jotta maanomistajat saavat vesitalousongelmiinsa tarvitsemaansa apua yhden luukun periaatteella.
Koulutus
Työpajassa todettiin, että koko suunnittelu- ja toteutusketjuun tarvitaan lisää osaamista erityisesti luontopohjaisista ratkaisuista ja kokonaisvaltaisesta valuma-aluesuunnittelusta. Erityisesti vesitaloussuunnittelijat ovat tässä tärkeässä roolissa, jotta kuivatussuunnitelmiin saadaan ilmastokestävyyttä sekä valuma-aluenäkökulmaa lisättyä. Työpajan järjestäjät voivat järjestää alueellisia koulutuksia niin suunnittelijoille kuin urakoitsijoille valuma-aluenäkökulmasta sekä erilaisista luontopohjaisista vesienhallintaratkaisuista kuten kosteikot, kaksitasouomat, soiden ennallistaminen sekä elinympäristökunnostukset.
Osallistujat korostivat tarvetta neuvonnalle ja viestinnälle valuma-aluetason suunnittelusta ja toimenpiteistä. Valuma-aluesuunnittelun tiekartan (Rytkönen ym. 2024) tavoitteena on myös vakiinnuttaa tämä toimintatapa, vaikka valuma-alueiden yleissuunnitelmia eri lähtökohdista (esimerkiksi kosteikko, luonnon monimuotoisuus, virtavesikunnostukset, vesienhallinta) on laadittu jo usealle isommalle valuma-alueelle. Kuitenkaan valuma-alueen maanomistajia ei aina osata ottaa mukaan suunnitteluun jo suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin suunnitelmien toteuttaminen on hitaampaa ja tuskin tapahtuu. Valuma-aluesuunnittelu on nähtävä myös koulutus- ja viestintäkeinona.
Rahoitus
Entä millä tämä kaikki rahoitetaan? Julkista rahoitusta on jo nyt saatavilla kattamaan vesitalousinvestointien suunnittelua ja toimenpiteiden toteutusta. Investoinneissa otetaan huomioon ilmasto- ja vesiensuojelunäkökulmia. Mikään ei kuitenkaan kannusta kuivatushankkeeseen ryhtyviä valuma-aluetason tarkasteluun sekä laajempaan tilayhteistyöhön kuin mitä kuivatusalue vaatii. Hanketoiminnalla pystytään edistämään laajempia valuma-aluekunnostuksia sekä viestimään ja neuvomaan maanomistajia kestävästä vesitaloudesta. Kuitenkin valuma-aluetason suunnittelussa ja vesien hoidossa on kyse myös yhteiskunnallisen ongelman ratkaisusta, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä luontokadon torjunnasta. Työpajassa esitettiinkin ajatus vesienhoitomarkkinoista, joissa yritykset voivat rahoittaa valuma-aluetason vesien hoitoa hiilimarkkinoiden tapaan.
Kooste työpajan osallistujien näkemyksistä: ”Ilmastokestävä maatalousalueiden vesitalous”
1. Neuvonta ja viestintä
- Yhden luukun periaate: Sujuvaa neuvontaa maanomistajille erityisesti metsänomistajille ja viljelijöille, miten edetä vesitalousinvestoinnissa (kosteikkorakentaminen ym.).
- Konkreettiset ohjeet: Tarve listata sekä neuvojien että viljelijöiden käyttöön
rahoitusmahdollisuuksia, toimenpidevaihtoehtoja ja toisaalta myös alueella käynnissä olevia hankkeita, joihin voi ottaa yhteyttä. - Viljelijöiden osallistaminen: Alueellinen suunnittelu ja työpajat viljelijöille houkuttelevilla keinoilla.
- Koulutus: Neuvontaa maanhoitoon, kosteikkosuunnitteluun ja säätösalaojituksen käytännöistä. Myös tiloista luopujille ohjeistusta seuraavaa sukupolvea varten.
- Esimerkkikohteet ja viestintä: Demokohteita ja kuvapankki, jotta toimenpiteiden hyödyt ja ratkaisut konkretisoituvat.
- Valuma-aluelähtöisyys: Muistetaan korostaa, että valuma-alueet muodostuvat monesta erilaisesta maankäytöstä ei vain viljelystä vaan myös esimerkiksi kaupunkirakentamisesta, asuinalueista tai metsistä, ja tuodaan yhteen näiden eri tahojen näkökulmia.
2. Tutkimus
- Tekniikat ja säätely: Kastelutekniikoiden kehitys sekä mikä on esimerkiksi ketjutettujen kosteikkojen merkitys maatilojen vesitalouteen.
- Käytännönläheisyys: Tulosten viestiminen kansantajuisesti ja osallistava tutkimus, joka tarjoaa välitöntä palautetta myös osallistuvalle maanomistajalle/viljelijälle.
- Valuma-aluekohtaiset tutkimukset: Selvitykset veden riittävyydestä kastelun lisääntyessä, kosteikkojen ja säätösalaojituksen soveltuvuudesta eri alueille.
- Ilmastokestävät kasvit: Kuivuuteen kestäviä lajikkeita ja vedenkäytöltään säästäviä lajeja.
3. Innovatiiviset kokeilut
- Vesien hallinta: Säätösalaojituksen kehittäminen ja veden viivytysrakenteet, kuten kaksitasouomat ja kosteikot.
- Monikäyttöratkaisut: Kosteikot osana kasteluvesivarastoja tai aurinkopaneelialueiden yhteydessä.
- Uudet viljelymuodot: Kosteikkoviljelyn pilottihankkeet ja tunnelikasvatus kosteikkoalueilla.
- Biomassan hyödyntäminen: Lehtipuiden biomassan lisääminen peltojen orgaanisen aineen tuottamiseen.
- Osaajat esille: Myös innovatiivisissa kokeiluissa tarvitaan osaajia, jotta tavallisesta poikkeaviakin vesitaloustoimenpiteitä osataan suunnitella.
4. Tuet ja hankerahoitus
- Pitkäjänteiset hankkeet: Rahoitusratkaisuja, jotka mahdollistavat pitkäkestoiset ja vaikuttavat projektit.
- Kohdennetut haut: Tukia pieniin kosteikkoihin, myös kastelulaitteisiin ja yhteisiin hankkeisiin.
- Rahoituksen joustavuus: Tukiehtojen muokkaaminen ranta-alueille ja viljelijäyhteisöille.
- Kompensaatio: Metsänhakkuun ja ojitusten vedenhallintavaikutusten korvaaminen.
- Vesienhoitomarkkinat: Kohtautetaan yritykset ja ne toimijat, joilta puuttuu omarahoitusta hankkeisiin
5. Pullonkaulojen ratkaisut
- Osaajat esille: Vesitaloussuunnittelijoita tulisi kouluttaa lisää esimerkiksi lisäämällä suunnitteluosaamista eri koulutusohjelmiin ja motivoimalla hakeutumaan koulutukseen. Koulutusta tarvitaan myös maanomistajatasolle ja esimerkiksi edistämään ojitusisännöitsijöiden ammattikuntaa. Koulutuksia tulisi tarjota alueellisista, jolloin kynnys lähteä koulutukseen madaltuu.
- Neuvontaresurssit: Neuvonnan hajanaisuuden ja resurssien puutteen korjaaminen.
- Kustannukset: Maanomistajille ja viljelijöille ei saa koitua ylimääräisiä kuluja, joka ei tuloudu esimerkiksi parempina satotasoina tai satoriskien vähenemisenä.
- Veden hallinta: Vettä on toisaalla liian vähän ja toisaalla väärässä paikassa – tarvitaan valuma-alueiden kokonaissuunnittelua.
- Lainsäädäntö: Uudistukset, jotka tukevat kestävää vesitaloutta ja estävät ilmastokriisin vaikutusten pahenemista.
